Sairaalahoidossa olleista masentuneista potilaista suurimmassa itsemurhariskissä ovat miehet ja aiemmin itsemurhaa yrittäneet. Tässä ryhmässä riskiä lisäävät myös korkeampi koulutus ja tulotaso.
Noin joka toinen itsemurhayrityksen seurauksena menehtynyt on sairastanut masennusta ja lähes puolella heistä on takanaan hoito psykiatrisessa sairaalassa.
Tähän mennessä laajimmassa seurantatutkimuksessa selvitettiin, mitkä riskitekijät ennustavat aiemmin masennuksen vuoksi sairaalahoidossa olleiden potilaiden kuolemaa oman käden kautta. Lisäksi verrattiin riskitekijöiden ja itsemurhan tekotapojen sukupuolten välisiä eroja.
Artikkeli on osa psykiatrian erikoislääkäri Kari Aaltosen helmikuussa tarkistettavaa väitöskirjaa, jossa selvitetään itsemurhien taustoja eri näkökulmista: miksi jotkut ajattelevat itsemurhaa, yrittävät itsemurhaa sekä juuri julkaistussa artikkelissa: mitkä seikat liittyvät itsemurhakuolemiin.
Riskitekijöinä miessukupuoli ja aiempi itsemurhayritys
Masentuneiden kuolemaan johtaneiden itsemurhayritysten suurimmiksi riskitekijöiksi osoittautuivat miessukupuoli, aiemmat itsemurhayritykset, vakava tai psykoottinen masennustila, alkoholiriippuvuus, yksin asuminen sekä korkea tulo- ja koulutustaso.
Lisäksi seurantatutkimuksessa ilmeni, että masennuksen vuoksi ensikertaa sairaalassa hoidetuista ja aiemmin itsemurhaa yrittäneistä miehistä joka seitsemäs ja naisista joka 12. menehtyi myöhemmin itsemurhayritykseensä.
Heistä miehet menehtyivät siis lähes kaksi kertaa useammin kuin naiset. Yhtenä mahdollisena syynä tähän Kari Aaltonen esittää miesten käyttämiä naisia väkivaltaisempia itsemurhamenetelmiä.
Ihmissuhteet suojaavat masentunutta itsemurhalta, joten yksin asuminen nousi myös tärkeiden riskitekijöiden joukkoon. Yllättäviä riskitekijöitä olivat puolestaan korkea koulutus ja elintaso. Tämä on päinvastainen tulos kuin mitä yleensä todetaan väestössä.
- Taustalla voi olla useita syitä, esimerkiksi äkillinen korkean sosiaalisen aseman tai elämässä hyvin pärjänneen henkilön elämänhallinnan menetys tai iso muutos, kuten työttömyys, avioero tai vaikea sairaus, Kari Aaltonen HUS Matinkylän akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian poliklinikalta pohtii.
Naisten ja miesten riskitekijät olivat suurimmalta osaltaan samat. Ainoastaan alkoholiriippuvuus näyttää lisäävän itsemurhariskiä enemmän naisilla kuin miehillä.
Kyseessä kuitenkin suhteellinen riski: miehellä, jolla ei ole päihderiippuvuutta, on silti korkeampi riski kuolla oman käden kautta kuin alkoholiriippuvaisen naisen.
- Tämä johtuu siitä, että miesten riski oli yleisesti korkeampi. Alkoholiriippuvaisten miesten riski on toki vielä suurempi kuin niillä miehillä, joilla alkoholiriippuvuutta ei ole. Alkoholi estää masennuksesta toipumista ja alentaa itsekontrollia, joten humalassa voi tehdä harkitsemattomammin sellaista, mitä ei selvänä tekisi, Aaltonen sanoo.
Masennuksen alkuvuosien hoito tärkeintä
Väitöskirjatyön aiemmassa julkaisussa todettiin itsemurhan riskin olevan korkein ensimmäisenä sairaalahoidon jälkeisenä vuotena ja puolittuvan seuraavana vuonna.
Tässä tutkimuksessa riskin todettiin olevan huomattavan korkea aiemmin itsemurhaa yrittäneillä viiden vuoden ajan sairaalahoidon jälkeen ja riski säilyi korkeana lähes 20 vuoden ajan.
- Vakavassa masennuksessa ensimmäiset vuodet ovat kriittisiä ja juuri alkuvaiheen hoitoon on panostettava, Kari Aaltonen toteaa.
Masennuksen hyvän hoidon oletetaan ehkäisevän itsemurhia. Aaltonen toteaakin, että tutkimuksessa tarkastellun ajanjakson aikana masennuksen hoito on kehittynyt huomattavasti: avohoito on lisääntynyt, sairaalahoidot vähentyneet ja lääkehoitojen käyttö lisääntynyt, ja psykoterapioiden oheen on uusia hoitomuotoja kehitteillä.
- Masennuksen tunnistaminen ja hoito ovat keskeisiä. Lääkehoidon ohella todennäköisesti myös erilaisilla psykoterapeuttisilla menetelmillä voidaan vaikuttaa alttiuteen yrittää itsemurhaa. Kehittämisen varaa on sairaalahoidosta kotiutumisen jälkeisessä hoitopolussa. Itsemurhaa yrittäneiden tulisi lisäksi aina päästä psykiatrin arvioitavaksi, Kari Aaltonen sanoo.
HUSissa on puolestaan vastattu haasteisiin itsemurhaa yrittäneiden turvasuunnitelmalla, joka ohjeistaa, miten toimia, kun itsemurha-ajatukset alkavat hallita mieltä.
Juuri julkaistuun artikkeliin on koottu yhteensä 56 826 masennusdiagnoosin saaneen henkilön tiedot ajalta 1991–2011. Potilaita seurattiin vuoden 2014 loppuun asti. Heistä 2587 oli tehnyt itsemurhan.
Tutkimuksessa yhdistettiin tietoja Suomen sairaaloiden hoitorekisteristä, kuolinsyytilastosta sekä väestörekisteristä, josta saatiin tiedot koulutuksesta, asumismuodosta, tulotasosta ja perheestä. Kaikki tutkimuksen tilastoidut potilaat olivat siis olleet masennuksen vuoksi sairaalahoidossa.
Linkit tekstissä mainittuihin artikkeleihin:
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola