Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Juuri julkaistu: Masennuslääke lisää positiivista ajattelua

Juuri julkaistu: Masennuslääke lisää positiivista ajattelua

Masennuslääke vaikuttaa laajalti aivojen eri osiin ja tehostaa niiden välisiä yhteyksiä, joiden seurauksena kokemukset ja päättely muuttuvat positiivisimmiksi.
 
Masentunut soimaa itseään, elämä on mustaa, maailma ikävämpi kuin se onkaan ja elämänvoimat katoavat. Tällaisen keskivaikean ja vaikean masennustilan hoitosuosituksena on masennuslääkitys ja terapia. 
 
Tiedetään, että masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu? HUS, Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto selvittivät toiminnallisen magneettikuvauksen avulla, miten yleisesti käytetty mirtatsapiini-masennuslääke vaikuttaa aivojen toimintaan. 

Koeasetelma oli seuraava: koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai annoksen mirtatsapiinia. Heille luettiin tunteita herättäviä tarinoita ja samalla magneettikuvauslaite seurasi, mitkä aivojen alueet aktivoituvat ja toimivat yhteistyössä keskenään. 

- Jo yksi lääkeannos vaikutti tunteiden prosessointiin aivoissa ja muutti aivojen toimintatapaa, ei pelkästään välittäjäaineiden tai yksittäisten aivoalueiden tasolla, vaan laajoissa aivoverkostoissa, psykiatrian erikoislääkäri Emma Komulainen HUS:sta kertoo. Tutkimus on osa hänen tekeillä olevaa väitöskirjaansa.

Lääkkeet ja terapia täydentävät toisiaan


Masentuneet huomaavat ja muistavat negatiiviset asiat keskimääräistä paremmin. Juuri julkaistu tutkimus viittaa siihen, että mirtatsapiini-lääkkeellä voidaan vähentää masentuneille tyypillisiä negatiivisia tunteita ja tulkintoja sekä vahvis​​taa positiivisia tuntemuksia, päättelyä ja havainnointia. 

Huomattavaa on se, että mirtatsapiini pystyy vaimentamaan epämiellyttäviin tapahtumiin liittyviä reaktioita aivojen useilla eri alueilla. Masennuslääke myös säätää reagointia positiiviseen suuntaan tunteiden havainnoinnista ja tunnekokemuksen muodostumisesta vastaavilla aivoalueilla. Lisäksi mirtatsapiini lisää positiivisesti ja vähentää negatiivisesti reagoivien aivoalueiden yhteyksiä.

Parasta hoitoa tutkijan mielestä on kuitenkin edelleen lääkityksen yhdistäminen psykoterapiaan: masennuslääke virittää aivojen tunnealueiden reagointia positiivisemmaksi ja terapia puolestaan vaikuttaa aivokuorella tapahtuvaan tietoiseen päättelyyn ja tunnesäätelyyn. 

- Psykoterapiassa masentunut saadaan tietoisesti ohjaamaan ajatuksiaan ja päättelyään positiivisempaan suuntaan. Ehkä siksi ihanteellinen lopputulos saavutetaan lääkehoidon ja terapian yhdistelmällä, Emma Komulainen toteaa.

Myös muiden yleisesti käytössä olevien masennuslääkkeiden vaikutuksia on tutkittu toiminnallisella magneettikuvauksella ja tulokset ovat olleet samansuuntaiset kuin mirtatsapiinilla: ne vaikuttavat aivojen syviin tunnealueisiin ja eri aivoalueiden väliseen vuorovaikutukseen. 

Täsmähoitoa masennukseen


Masennus on kuitenkin monimuotoinen sairaus, eikä vielä pystytä arvioimaan mikä masennuslääke sopii kenellekin. Lisäksi joskus pelkkä terapia voi auttaa, toisinaan lääkitys. Hoidon suunnitteluun tarvitaan siis masennuslääkkeiden tehoa ennustavia biologisia tai fysiologisia mittareita tai muita menetelmiä. HUS:ssa pyritäänkin nyt yhteistyökumppaneiden kanssa jatkamaan tutkimuksia, joissa selvitetään masennuslääkkeiden varhaisia vaikutuksia systeemitasolla. Tällainen tieto on edellytys hoidon mittareiden löytämiselle.

Hoitamaton tai huonosti hoidettu masennus aiheuttaa suurta kärsimystä, on yleinen työkyvyttömyyden syy ja altistaa itsemurhalle. Suomalaisista noin 20 prosenttia kärsii elämänsä aikana vakavasta masennuksesta. WHO:n mukaan masennus on yksi maailman suurimmista terveysuhista.


Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen kliinisen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.

Teksti: Teija Riikola​​​​
 ​
Tulosta
31.5.2017 9:34