Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Juuri julkaistu: Maksansiirron jälkeiset syövät vähentyneet

Juuri julkaistu: Maksansiirron jälkeiset syövät vähentyneet

Maksansiirron jälkeen käytettävä hyljinnänestolääkitys on kehittynyt vuosien varrella, mikä on vähentänyt lääkityksen aiheuttamaa syöpäriskiä merkittävästi.
 

​Suomessa tehdyt maksansiirrot ovat onnistuneet kansainvälisessäkin vertailussa erinomaisesti ja elinsiirron jälkeen voi hyvin jatkaa normaalia, aktiivista elämää. Tosin onnistuneenkin elinsiirron jälkeen on riski, että puolustusjärjestelmä hyökkää vierasta kudosta vastaan ja näin tuhoaa siirretyn elimen.

Elinsiirron jälkeen aloitetaankin aina koko eliniän kestävä hyljinnänestolääkitys, joka muuttaa valkosolujen toimintaa ja alentaa elimistön omia puolustusmekanismeja, ettei siirretty elin hylkiydy. Hyljinnänestolääkityksen haittavaikutuksena on lisääntynyt syövän riski, joka on elinsiirtopotilaan terveydelle suuri uhka.
Hyljinnänestolääkitys on kuitenkin muuttunut viime vuosikymmeninä.

Yhteispohjoismainen maksansiirtoryhmä päätti suomalaisten ehdotuksesta selvittää, ovatko muutokset lääkityksessä vaikuttaneet maksansiirtopotilaiden syöpien määrään. Tutkimus tehtiin Hyksin maksansiirtoklinikan johdolla.

Hyljinnänestolääkitys oikealla tiellä

 

Tutkimuksessa yhdistettiin pohjoismaisen maksansiirtorekisterin tiedot Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan syöpärekistereihin. Uuden maksan saaneen 4256 potilaan tilannetta seurattiin vuosina 1982–2013, ja tuona aikana todettiin 461 syöpädiagnoosia 424 potilaalla. Tämän jälkeen tulokset vakioitiin ja yhdistettiin aiempien vuosien rekisteritietoihin.

Kun vielä 1980-luvulla hyljinnänestolääkitystä saavien maksansiirtopotilaiden syöpäriski oli 4,53-kertainen, oli se 1990-luvulla 3,17-kertainen ja 2012 vähentynyt 1,76-kertaiseksi muuhun väestöön verrattuna.

- Yllätyimme iloisesti, että maksansiirtopotilaiden syöpäriski on vuosien saatossa selvästi vähentynyt. Arvelemme syöpäriskin vähenemisen johtuvan siitä, että osaamme käyttää entistäkin paremmin hyljinnänestolääkityksessä eri lääkeyhdistelmiä, Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikan ylilääkäri, professori Helena Isoniemi kertoo.

Ihmisen puolustusmekanismissa samat solut hyökkäävät sekä vieraita elimiä ja kudoksia että syöpäsoluja vastaan. Hyljinnänestolääkityksellä heikennetään omaa immuunipuolustusta niin, ettei se enää tunnista vieraita soluja, mutta tällöin se ei aina tunnista myöskään syöväksi mutatoituneita omia soluja.

- Nykyisin käytämme alkuvaiheessa yhtä aikaa useita eri hyljinnänestolääkkeitä, mutta kutakin mahdollisimman vähän. Hyljinnänestolääkitystä vähennetään ajan myötä yksilöllisesti. Tutkimuksemme ei vaikuta nykyhoitoon, sillä nyt tiedämme, että olemme olleet oikealla tiellä.

Elinsiirtopotilaiden on Isoniemen mukaan hyvä muistaa, että erityisesti ihosyövän riski on suurentunut, joten auringonottoa on hyvä välttää ja suojautua auringonvalolta hyvin.

Suomessa tehdään nykyisin vuosittain noin 60–70 maksansiirtoa ja yhteensä niitä on tehty 1250. Yleisimmin maksansiirto tehdään maksakirroosin tai maksan äkillisen toiminnan pettämisen vuoksi. Suomen siirtopotilailla kirroosin taustalla on tavallisimmin jokin autoimmuunisairaus. Kirroosi altistaa myös maksasyövälle ja näiden potilaiden osuus on lisääntymässä. Kaikki Suomen maksansiirrot on keskitetty Helsinkiin, Vatsakeskuksen elinsiirto- ja maksakirurgian yksikköön.

Artikkeliin: Decreasing incidence of cancer after liver transplantation - A Nordic population-based study over three decades

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.

Teksti: Teija Riikola

Tulosta
16.11.2017 11:44