Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Juuri julkaistu: Köyhät maat syöpätaakan alla

Juuri julkaistu: Köyhät maat syöpätaakan alla

Maailman väestö elää yhä pidempään, minkä seurauksena syöpätapaukset ovat lisääntyneet 30 prosenttia 10 vuodessa. Syöpäsairaudet lisääntyvät eniten köyhissä maissa.
 
​Syöpää sairastavien määrä on lisääntynyt maailmassa peräti 33 prosenttia vuosina 2007–2017. Kaiken kaikkiaan maailmassa oli uusia syöpätapauksia 24,5 miljoonaa vuonna 2017. 

”Pelkästään korkea ikä lisää sairastuvuutta, ja kaikissa maissa eletään aiempaa vanhemmaksi. Tämän vuoksi elintapojen merkitys korostuu. Yksittäisistä riskitekijöistä tärkeimpiä ovat tupakointi, ruokavalio, ylipaino ja alkoholinkäyttö”, rintasyöpäkirurgi, dosentti Tuomo Meretoja Syöpäkeskuksesta sanoo.

Maailmanlaajuisen tutkijaverkoston selvityksessä kartoitettiin 29 eri syövän ilmaantuvuutta sekä niiden aiheuttamaa kuolleisuutta ja tautitaakkaa 195 maassa.

Syöpä ei tunne tasa-arvoa


Syöpäsairauksien ikävakioidussa ilmaantuvuudessa on maailmanlaajuisesti suurta vaihtelevuutta: mitä köyhempi maa on ollut, sitä enemmän syöpätapaukset ovat lisääntyneet. 

”Tämä ilmiö puolestaan liittyy elintason nousuun, kun köyhät maat vaurastuvat, tartuntataudit vähenevät, mutta muut taudit lisääntyvät”, Tuomo Meretoja kertoo.

Maailman syöpädiagnooseista puolet tehtiin korkean elintason maissa, mutta syöpäkuolemista vain 30 prosenttia ja syöpätaakasta 24 prosenttia oli vauraimmissa maissa.

”Maiden välisiin eroihin syöpäkuolleisuudessa vaikuttavat terveydenhuollon resurssit sekä niin uusimman diagnostiikan kuin hoitojenkin saatavuus”, kertoo Meretoja, jonka vastuulla on ollut osin kirjoittaa ja varmistaa raportissa käytettyjen Suomea koskevien tilastojen oikeellisuus.

Keuhkosyöpä ja rintasyöpä aiheuttavat eniten kuolemia


Sekä miesten että naisten yleisin syöpä oli ihon tyvisolusyöpä, joka ei kuitenkaan aiheuta kuolleisuutta. Seuraavaksi yleisimpiä syöpiä miehillä olivat keuhko- ja hengityselinten syövät sekä eturauhassyöpä. 

Yleisimmät kuolemaan johtavat syövät olivat miehillä keuhko- ja hengityselinten syövät, maksasyöpä sekä mahasyöpä. Naisten yleisimpiä syöpiä olivat rintasyöpä ja suolistosyövät. Kuolemia aiheuttivat naisille yleisimmin rintasyöpä, keuhko- ja hengityselinten syövät sekä suolistosyövät.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen maailman yleisin kuolinsyy, mutta syöpäsairaudet ovat nousseet 2000-luvulla tartuntatautien ohi toiseksi yleisimmäksi kuolinsyyksi. 

Suomenkin tehtävänä on viedä osaamistaan


Suomessa syöpätapausten ilmaantuvuus on aavistuksen suurentunut, mutta syöpäkuolemat ovat vähentyneet. Meretoja toteaa, että Suomen ja muiden länsimaiden hoitotulokset ovat erinomaiset ja niiden erot vähäiset. 

”Syövän ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon tulee kiinnittää enemmän huomiota erityisesti kehittyvissä maissa, joihin länsimaat voisivat viedä osaamistaan. Suurelta osin kysymys on tietysti resursseista. Toivottavasti kokoamamme tieto antaa käsityksen syöpäsairauksien tilasta ja toimii terveydenhuollosta päättävien työkaluna ja apuna”, Tuomo Meretoja toteaa.

Tutkijoiden käytössä on ollut aiemmin julkaistun tieteellisen kirjallisuuden lisäksi laaja julkinen aineisto, kuten syöpärekisterit, kuolinsyyrekisterit ja epidemiologiset rekisterit.

Tutkimuksen toteutti Global Burden of Disease Cancer Collaboration -verkosto, jota koordinoidaan Washingtonin yliopistosta ja jonka päärahoittajana toimi Bill ja Melinda Gatesin säätiö. Global Burden of Disease -tutkimusten tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoista tietoa sairauksista ja niiden aiheuttamasta tautitaakasta maailmassa. 


Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea. 

Tulosta
3.12.2019 9:40