Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Juuri julkaistu: Epilepsiakirurgian taso ja potilasmäärät kohenivat Euroopassa

Juuri julkaistu: Epilepsiakirurgian taso ja potilasmäärät kohenivat Euroopassa

Epilepsialeikkauksia tehdään Euroopassa yhä useammalle lapselle. Kohtauksettomuuteen tähtäävien toimenpiteiden määrää tulisi kuitenkin lisätä ja tehdä nykyistä nuoremmille lapsille.
 
​Juuri julkaistuun artikkeliin koottiin tiedot lasten epilepsiakirurgian, diagnostiikan ja toimenpiteiden määristä ja tuloksista 20:ssä epilepsiakirurgian keskuksessa Euroopassa ajalta 2008–2015.

Lasten epilepsialeikkausten määrä on lisääntynyt merkittävästi: selvityksen ajanjaksona keskuksissa tehtiin 1859 epilepsiakirurgista toimenpidettä. Niiden ansiosta epilepsiakohtaukset jäivät kokonaan pois vajaalta 70 prosentilta epilepsiaa sairastavista lapsista. 

”Suunta on Euroopassa hyvä ja yhä useampi epilepsiapotilas saa tarvitsemansa hoidon. Mutta epilepsiakirurgiaa hyödynnetään edelleen liian vähän niin aikuisten kuin lastenkin epilepsian hoidossa”, neurokirurgian erikoislääkäri Atte Karppinen HUSin Neurokeskuksesta sanoo.

Keskusten välillä suuria eroja


Selvityksessä havaittiin selviä eroja eri epilepsiamuotojen diagnosoinnissa ja niiden kirurgisessa hoidossa eri keskusten välillä. 

”Keskusten välisiä eroja selittää se, minkä tyyppisiä epilepsiapotilaita lähetetään ja valitaan kirurgisesti hoidettavaksi, onko kyseessä uusi keskus, jossa on muita keskuksia vähemmän kokemusta sekä käytössä olevat resurssit. Keskusten tuloksia ei siis voi verrata suoraan toisiinsa”, Atte Karppinen pohtii.

Aivojen sisäisten tutkimusten määrä on lisääntynyt jonkin verran, erityisesti stereo-EEG-tutkimukset, mutta niissä on vaihtelua keskusten välillä. 

Yleisimpiä epilepsiapesäkkeitä ovat kasvaimet ja aivokuoren kehityshäiriöt. Yleisin lasten epilepsialeikkauksen kohde on ohimolohkon ulkopuolella, ja seuranta-aikana näiden määrä lisääntyi ja ohimolohkoleikkausten osuus vastaavasti väheni.

Suomessa lapset leikataan edelleen liian myöhään


Suomessa epilepsiakirurgia on hyvällä eurooppalaisella tasolla, mutta kirurgiseen hoitoon ohjautuminen on ollut Atte Karppisen mukaan vain tyydyttävää: toimenpiteiden määrissä ja ajoituksissa on edelleen parantamisen varaa. 

”Aiemmissa selvityksissä on arvioitu, että Suomessa pitäisi tehdä 90 kohtauksettomuuteen tähtäävää epilepsialeikkausta vuodessa, kun nyt niitä tehdään lapsille ja aikuisille 40 - 50 vuodessa”, Atte Karppinen kertoo.

”Potilaat pitäisi saada tutkimuksiin mahdollisimman nuorina ja tarvittaessa leikkaukseen, jolloin hoitotuloksetkin ovat paremmat. Nyt suurin osa lapsista leikataan yli 7-vuotiaina, vaikka alle kouluikäiset saataisiin todennäköisimmin kohtauksettomiksi, jolloin voitaisiin hyödyntää pienten lasten aivojen suurta muovautumiskykyä. Lisäksi epilepsian sekä siihen käytettyjen lääkkeiden haitat olisivat vähäisemmät lapselle, kun kohtaukset saadaan loppumaan leikkauksella.”

Karppinen kertoo esimerkin pienten lasten aivojen muovautuvuudesta: kouluikäisen lapsen aivojen vasemman puoleinen epilepsiapesäke ei sovellu leikattavaksi, jos puhetoiminnot sijaitsevat liian lähellä ja vaarantuisivat leikkauksessa. Mutta mikäli vasemman puoleinen epilepsiapesäke leikataan riittävän varhain, siirtyvät puhetoiminnot aivojen muovautumiskyvyn ansiosta oikeaan aivopuoliskoon.

Epilepsiakirurgia on keskistetty Suomessa kahteen yliopistolliseen sairaalaan: HUSissa tehdään lapsille vuosittain keskimäärin 14 epilepsialeikkausta ja KYSssä keskimäärin yksi. HUSin Uudessa lastensairaalassa tehtyjen lasten epilepsiakirurgisten toimenpiteiden määrä on eurooppalaisittainkin suuri. 

Lasten epilepsiakirurgian 20 eurooppalaista keskusta kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa ratkomaan vaikeasti hoidettavien potilastapausten hoitovaihtoehtoja ja samalla vaihtamaan alansa viimeisintä tietoa ja osaamista. Tavoitteena on yhtenäistää, seurata ja kehittää lasten epilepsian hoitoa. 


Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea. ​


Teksti: Teija Riikola
Tulosta
4.3.2020 11:08