Aivoinfarktin sattuessa on toimittava ripeästi, sillä jokainen sekunti säästää aivoja. HUS:issa äkillisen aivoinfarktin hoidon sairaalansisäinen vaihe on maailman nopeimpia.
Viime vuosina aikasäästöä onkin etsitty yhä kiivaammin hoitoketjun ensihoitovaiheesta.
Aivoinfarktissa aivojen verenkierto häiriintyy ja aivokudosta alkaa tuhoutua jo minuuttien kuluessa. Parhaimmat hoitotulokset saavutetaan, kun tukosta avaava hoito päästään aloittamaan mahdollisimman pian oireiden alkamisen jälkeen.
- Aivoinfarktin hoitoketjun kehittäminen alkoi Helsingissä jo yli 15 vuotta sitten. Ensimmäisten 10 vuoden aikana saimme liuotushoitoviivettä lyhennettyä yli tunnilla. Kun sairaalansisäisen viiveen minimi saavutettiin, keskityttiin ensihoitovaiheeseen, jonka keskeisimpiä viiveitä on sairastumispaikalla kulunut aika, sanoo neurologian professori Perttu Lindsberg.
Kesällä 2015 HYKS-sairaanhoitoalueen ensihoitohenkilöstölle järjestettiin koulutusta kolmen kuukauden aikana. Kahdeksan kuukautta kestäneessä tutkimuksessa selvitettiin, miten koulutus vaikutti aikaan, joka hoitohenkilöstöllä kului aivoinfarktipotilaan luona. Tutkimusaineistossa oli mukana 289 potilasta, jotka kuljetettiin sairaalaan oletettuina aivoinfarktipotilaina ja kiireellisellä hälytysajolla.
Potilas mahdollisimman nopeasti sairaalaan
Tutkimuksesta selvisi, että koulutuksen jälkeen potilaan luona sairastumispaikalla kulunut aika lyheni 10 prosenttia eli 25:stä 22,5 minuuttiin. Tämä oli mahdollista karsimalla tarpeettomasti aikaa vieviä hoito- ja työvaiheita.
- Tärkeää on ensihoitohenkilökunnan ajattelutavan muutos. Potilaan luo tultaessa pyritään tekemään vain välttämätön ja seurataan ajankäyttöä, kertoo Hyksissä anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri Tuukka Puolakka. Tutkimus on osa hänen väitöskirjatyötään.
Ensihoitajat haastattelevat tapahtumapaikalla lyhyesti potilaan ja mahdolliset läsnäolijat, suorittavat kohdennetun neurologisen tutkimuksen sekä muun muassa mittaavat verenpaineen ja verensokerin. Lisäksi potilaalle asetetaan laskimokanyyli käsivarteen. Mikäli oireet viittaavat aivohalvaukseen, tehdään ennakkoilmoitus sairaalan päivystyspoliklinikalle saapuvasta potilaasta. Epäselvissä tilanteissa voidaan lisäksi tarvittaessa konsultoida ensihoitolääkäriä tai päivystävää neurologia.
- Koulutuksessa korostimme, että tapahtumapaikalla selvitetään vain olennaisimmat asiat, eikä esimerkiksi potilaan tavaroita kerätä mukaan. Ellei verisuonikanyylin laittaminen onnistu ensimmäisillä yrityksillä, ei siihen käytetä tarpeettomasti aikaa, vaan laitetaan tarvittaessa vasta sairaalassa. Potilaan siirtämistä ambulanssiin voidaan usein nopeuttaa käyttämällä hankalasti ja hitaasti liikuteltavien paarien asemesta kantotuolia, Puolakka kertoo.
Tutkimuksessa huomattiin, että hoitotason ensihoitoyksiköillä kului tapahtumapaikalla vähemmän aikaa kuin perustason ambulansseilla. Koulutuspaketti näytti myös vähentävän lääkärikonsultaatioiden tarvetta.
Vasta sairaalassa tutkitaan tarkemmin
Sairaalaan saapuessa tehdään pään kuvaus ja laboratoriokokeet. Neurologi tekee nopean kliinisen arvion ja soveltuvissa aivoinfarktitapauksissa hän aloittaa liuotushoidon keskimäärin alle 20 minuutissa, jonka jälkeen valtasuonen tukoksissa tarvitaan usein vielä valtimonsisäinen hoito. HUS:ssa vuosikymmeniä jatkuneen kehitystyön myötä saavutetut hoitotulokset ovat kansainvälisestikin mitattuna huippuluokkaa.
- Suurimpana haasteena onkin saada suomalaiset soittamaan hätänumeroon heti oireiden ilmaannuttua, Puolakka toteaa.
Aivoinfarktin oireet alkavat yleensä nopeasti minuuttien kuluessa. Tyypillisimpiä oireita ovat suupielen roikkuminen, toispuolinen raajan halvausoire sekä vaikeus puhua. Tällöin tulee välittömästi soittaa hätänumeroon.
Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa vuosittain yli 14 000 henkeä, joista neljännes työikäisiä.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Stroke-tiedelehdessä.
LINKKI artikkeliin: Cutting the Prehospital On-Scene Time of Stroke Thrombolysis in Helsinki. A Prospective Interventional Study
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola