Maksuttomat ehkäisykapselit ja -kierukat vähensivät Vantaalla aborttien määrää merkittävästi.
Tutkimus voi hyödyttää terveydenhuoltoa – ja potilaita – hyvinkin nopeasti. Se on nähty viime vuosina Vantaalla, jossa on pohdittu, minkälainen ehkäisy on paras tapa välttää ei-toivottuja raskauksia ja siten myös raskaudenkeskeytyksiä.
Nyt tiedetään, että raskaudenkeskeytysten määrää voidaan vähentää maksuttomilla ja pitkävaikutteisilla ehkäisymenetelmillä, joita ovat ehkäisykapselit sekä hormoni- ja kuparikierukat.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että raskaudenkeskeytykset vähenivät perhesuunnitteluneuvoloissa peräti 80 prosentilla verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet pitkävaikutteisia ehkäisymenetelmiä.
Ehkäisykierukoita voidaan nykyisin asentaa ensimmäiseksi ehkäisyksi nuorille naisille, myös synnyttämättömille. Lisäksi ne ovat kapseleiden ohella varmimpia ehkäisymenetelmiä.
- Kierukoita ja kapseleita ei poisteta, vaikka seurustelu loppuu. Toisaalta ehkäisyn maksuttomuus on nuorille merkittävä asia, Vantaan Myyrmäen terveyskeskuslääkäri Frida Gyllenberg kertoo.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten ensimmäisen kerran asennetut pitkävaikutteiset ehkäisymenetelmät vaikuttivat naisten aborttien määrään.
Rekisteritutkimuksessa oli mukana noin 30 000 iältään 15–44 -vuotiasta naista vuosien 2013 ja 2014 ajalta.
Naiset jaettiin asiakkaisiin, jotka valitsivat maksuttoman pitkävaikutteisen menetelmän sekä asiakkaisiin, jotka eivät valinneet pitkävaikutteista menetelmää, vaikka olivat oikeutettuja maksuttomaan. Lisäksi molemmille ryhmille poimittiin ikävakioidut verrokit väestöstä.
Tutkimuksen naisista kaikkiaan noin tuhat naista teki abortin. Abortin tehneistä ja ehkäisyneuvolan asiakkaista 243 ei käyttänyt pitkävaikutteista ehkäisymenetelmää ja 16 käytti.
- Suomessa on hyvä ja kattava ehkäisyneuvonta, mutta siitä huolimatta aborttien määrissä oli näin merkittävät erot. Mitä Vantaan mallin mukaisella toiminnalla voisikaan saada aikaan muissa maissa. Toivon, että tutkimuksemme tulokset herättäisivät ajatuksia muissakin maissa, Gyllenberg sanoo.
Gyllenberg erikoistuu parhaillaan yleislääketieteen erikoislääkäriksi ja tutkimus on osa hänen tekeillä olevaa väitöskirjaansa.
Kahvipöytäkeskustelusta tutkimushankkeeksi
Vantaalaiset ja Vantaalla opiskelevat naiset ovat saaneet ensimmäisen ehkäisykierukkansa tai -kapselinsa maksutta vuodesta 2013 lähtien.
Toiminnan jatkuttua jonkin aikaa, terveydenhoitajat pohtivat kahvitauolla, että abortit näyttäisivät vähentyneet Vantaalla. Ei kuitenkaan tiedetty, mitä ehkäisyä ja kuinka monet naiset niitä olivat käyttäneet.
Asia jäi askarruttamaan Frida Gyllenbergiä ja hän otti yhteyttä HUSin naistentautien ja synnytysten osastonylilääkäri, professori Oskari Heikinheimoon, jonka jälkeen aloitettiin väestöpohjainen tutkimus siitä, kuinka paljon pitkävaikutteinen ehkäisyn oli lisääntynyt ja miten ne vaikuttavat raskauksien keskeytyksiin.
Selvisi, että abortit vähenivät huomattavasti: 20-vuotiailla 36 prosenttia ja alle 25-vuotiailla 14 prosenttia.
Asian tutkimista päätettiin siis jatkaa ja joulukuussa 2018 julkaistiin Obstretrics and Gynecology -lehdessä tarkemmat tulokset, jotka vahvistivat edellisen tutkimuksen tuloksia.
Nyt Vantaa tarjoaa alle 20-vuotiaille kaiken ehkäisyn sekä 20–25-vuotiaille pitkävaikutteisen ehkäisyn maksutta. Myös Espoon kaupunki on nyt ottanut mallia Vantaan tutkimuksen hyväksi osoittamasta käytännöstä ja tarjoaa alle 25-vuotiaille maksutta ehkäisyä, myös pitkävaikutteisia ehkäisymenetelmiä.
HUS ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat jo pitkään kehittäneet perhesuunnittelupalveluita. Seuraavaksi on vuorossa kyselytutkimus naisten kokemuksista ja odotuksista ehkäisystä ja ehkäisypalveluista Vantaan perusterveydenhuollossa ja HUSissa.
Nämä tutkimukset käyvät esimerkkeinä niin potilaita kuin yhteiskuntaakin hyödyttävistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisistä tutkimushankkeista.
Linkit tutkimusartikkeleihin:
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola