HUS:n ja Helsingin yliopiston LILLA-interventiotutkimusryhmä kehitti menetelmän, jolla vähennetään allergisten lasten tarpeettomia välttämisruokavalioita.
Kaksi vuotta kestäneen hankkeen aikana 43 prosenttia lievästi allergisista lapsista siirtyi normaaliin ruokavalioon.
Varhaislapsuudessa esiintyy paljon ruoka-allergioita, joista suuri osa on lieväoireisia ja usein itsekseen häviäviä. Vakavimmat varhaislapsuuden ruoka-allergiat johtuvat usein maidosta, kananmunasta, vehnästä ja lisääntyvästi pähkinöistä. Sen sijaan lieviä oireita aiheuttavien ruoka-aineiden, kuten vihannesten, ja hedelmien välttäminen on yleistä ja dieettiä saatetaan jatkaa turhin perustein jopa vuosien ajan.
-Tutkimusryhmän tavoitteena oli luoda yksinkertainen ja tehokas väline turhien välttämisdieettien purkamiseen. Se tehtiin muotoilemalla uudelleen vanhemmille tehtävä kysely päiväkotilapsen erikoisruokavaliosta. Kaavakkeen mukana annettiin myös esite allergiahoitosuosituksista, projektin johtaja, kliinisen allergologian professori Mika Mäkelä HYKS Iho- ja allergiasairaalasta sanoo.
Kyselykaavake ja esite jaettiin esikouluikäisten vanhemmille pääkaupunkiseudun 40 päiväkodissa. Henkilökunta keräsi kaavakkeet ja toimitti ne tutkimusryhmälle. Kahden vuoden aikana ruoka-allergiaa sairastavien lasten perheistä 64 prosenttia täytti uuden ruokavaliokaavakkeen. Tämän ryhmän allergiaruokavaliolla olevien lasten osuus laski 43 prosenttia ollen 4,3 prosenttia. Enemmistö lapsista siirtyi syömään kaikkia ruokia.
- Tutkimukseen osallistuneet Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat nyt ottamassa menetelmän rutiinikäyttöön kaikissa päiväkodeissa. Toivomme, että tämä runsaasti kansainvälistäkin kiinnostusta herättänyt käytäntö leviäisi valtakunnalliseksi, Mäkelä kertoo.
- Erikoisruokavalio määrätään lääkärintodistuksen perusteella vain lapsille, jotka kärsivät ehdotonta välttöä vaativista oireista. Menetelmän ansioista lapset, joilla on riski saada vakavia allergisia reaktioita, pyritään saamaan samalla entistä paremman hoidon piiriin.
Päiväkotien henkilökunta otti LILLA-intervention vastaan hyvin. Tosin tutkimuksessa ilmeni puutteita päiväkodin henkilökunnan allergiatietämyksessä, joka oli osittain virheellistä ja vanhentunutta.
Kallista, vaivalloista eikä paranna allergiaa
2000-luvun aikana on saatu näyttöä siitä, että lieviä allergiaoireita aiheuttavien tekijöiden välttäminen ei ole tehokas keino vähentää allergiaoireita. Vähäisiä allergiaoireita saavien lasten välttämisruokavaliot saattavatkin lisätä herkistymistä ja heikentää immuunijärjestelmän kykyä olla reagoimatta vähäistä allergiaa aiheuttaviin ärsykkeisiin.
- Aiemmin välttämisruokavalioihin mentiin herkästi esimerkiksi ihopistokokeilla todetun herkistymisen perusteella, vaikka lapsella ei olisi edes juuri tunnistettu oireita. Nyt tavoitteena on immunologisen toleranssin lisääminen ja terveyden tukeminen. Välttämisruokavalio tulee ottaa käyttöön vain perustelluissa tapauksissa.
Tarpeettomasti yleistyneet erikoisruokavaliot vaikeuttavat myös kasvun ja kehityksen kannalta tärkeän ruokavalion koostamista. Rajoittunut ruokavalio jatkuu usein aikuisiälläkin, vaikka allergiaa ei enää olisikaan.
Ruokavaliot aiheuttavat lisäksi vaivaa ja lisäkustannuksia. Erikoisdieetin kustannukset lasta kohden ovat noin 1100 euroa vuodessa. Vuosikustannukset pienenivät tutkimukseen osallistuneissa kunnissa yhteensä noin 100 000 euroa, kun 96 lasta luopui erikoisruokavaliostaan.
- Monet päiväkodit lähettävät edelleen vanhemmille kansallisen allergiaohjelman vastaisia kyselykaavakkeita, jotka ohjaavat lapsia erikoisruokavalioon. Allergiaohjelman tavoitteena on kuitenkin puolittaa ruoka-allergiaan liittyvät välttämisdieetit vuoteen 2018 mennessä, Mäkelä kertoo.
Allergy-tiedelehdessä keväällä 2016 julkaistu LILLA-interventiotutkimus tehtiin pääkaupunkiseudun päiväkodeissa vuosina 2013-2015. Projektissa olivat mukana dosentti Maijaliisa Erkkolan ja professori Mikael Fogelholmin johtama ravitsemustieteilijöiden ryhmä Helsingin yliopiston ravitsemus- ja ympäristötieteen laitokselta sekä HYKS Iho- ja allergiasairaalan lastenyksikön tutkijat.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. ”Juuri julkaistu” juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkkien valossa avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola