Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Hyvään kierteeseen mallia Pohjoismaista

Hyvään kierteeseen mallia Pohjoismaista

Hyvä kierre -projektipäivää vietettiin Biomedicumissa torstaina 6.6. teemalla Verkostot terveyttä ja hyvinvointia edistämässä. Aamupäivällä ohjelmassa oli luentoja, iltapäivällä kokoonnuttiin työpajoihin.
 
HUSin perusterveydenhuollon yksikön käynnistämä Hyvä kierre -hanke sisältää neljä osakokonaisuutta, jotka ovat tupakoimattomuuden edistäminen, osallisuuden vahvistaminen, terveyserojen kaventaminen ja kaatumistapaturmien ehkäisy. Projekti yhdistää Uudenmaan kuntia, järjestöjä ja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita.

Terveyden edistämisen professori Bjarne Bruun Jensen Steno Diabetes Center Copenhagenista painotti osallisuutta, positiivista terveyspuhetta ja yhteiskunnan rakenteita olennaisina tekijöinä hyvinvoinnille.  

Jensenin mukaan ylhäältä alaspäin suunnattu, negatiivisena koettu terveyspuhe tuottaa laihoja tuloksia, ja siksi kansalaiset on saatava mukaan suunnittelemaan omaa hyvinvointiaan tukevia toimia. Lisäksi yhteiskunnalliset rakenteet ja arkiympäristö, kuten terveellisten ruokien sijoittelu kaupoissa tai turvalliset kadut, vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Jos siis halutaan saada pitkällä aikavälillä pysyviä terveyshyötyjä, ammattilaisten pitää tukea ihmisten omaa aktiivisuutta ja päätöksentekoa.

– Osallisuuden vahvistaminen, positiivinen terveyspuhe ja rakenteelliset muutokset ovat kolme yksinkertaista periaatetta. Mutta yksinkertainen ei ole sama kuin helppo, Jensen kertoi.

jensen.jpg
Kuvassa professori Bjarne Bruun Jensen.

Jaana Lindström THL:ltä esitteli kokemuksia osallistujien rekrytoimisesta StopDia-hankkeeseen. Hankkeessa vapaaehtoisille, joilla on kohonnut riski saada kakkostyypin diabetes, tarjottiin digiteknologiaan ja ryhmäohjaukseen perustuvaa tukea. StopDia-hanketta oli mainostettu laajasti muun muassa erämessuilla, jääkiekko-otteluissa ja työpaikoilla.

– Opittiin, että rekrytoitumisen pitää olla sujuvaa, esimerkiksi heti nettitestin teon jälkeen pitäisi olla helppo nettiajanvaraus. Pelkkä nettisivu ei riitä, vaan siitä on myös viestittävä aktiivisesti kohderyhmää kiinnostavalla tavalla. Jope Ruonansuu -mainokset olivat hyvin suosittuja somessa, kertoi Lindström. Katso Jope Ruonansuu -video täältä.

THL:n Satu Havulinna esitelmöi implementoinnista kaatumisen ehkäisyhankkeen pohjalta. Implementointi tarkoittaa prosessia, jolla näyttöön perustuva tieto tai hyvät käytännöt otetaan pysyvään käyttöön organisaatiossa. Onnistunut implementointi edellyttää useiden ammattiryhmien osallistumista, kannustavaa johtamista ja tehtyjen toimien seurantaa ja arvioimista.

– Aina ei tarvitse hylätä vanhoja käytäntöjä, vaan voi riittää, että niitä parannetaan, testataan, arvioidaan ja otetaan käyttöön, Havulinna kertoi.

Hyvä kierre -hankkeen projektipäällikkö, ylilääkäri Helena Liira kertoi Suomessakin kokeiltavasta Islannin mallista, jolla on 1990-luvulta asti vähennetty nuorten päihteidenkäyttöä ja lisätty hyvinvointia. Koulupäivien aikatauluja muuttamalla ja yhteiskuljetuksia järjestämällä suuri osa lapsista on saatu harrastamaan. Säännöllisen harrastamisen koulutetun aikuisen ohjauksessa on todettu vähentävän nuorten päihteidenkäyttöä.

Lapsille ja vanhemmille on myös järjestetty yhteistä aikaa sijoittamalla harrastukset iltapäivään. Kouluissa pidetään lapsille ryhmäkeskusteluja terveyskyselyjen tuloksista. Aihetta käydään läpi myös vanhempainilloissa.

– Koko yhteisö saatiin mukaan. Kaikilla oli tahtotila parantaa nuorten terveyttä ja tulevaisuutta, Liira kertoi.

Tilaisuudessa esittäytyi myös tupakoimattomuutta edistävä Savuton Suomi 2030 -hanke, josta oli puhumassa professori Kari Reijula.

– Olennaista on varmistaa, että nuoret eivät aloita tupakointia ja että tupakoijat saadaan lopettamaan. Tupakointi lyhentää elinikää kymmenellä vuodella, ja puolet tupakoijista kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamiin sairauksiin, Reijula sanoi.
Tulosta
7.6.2019 14:09