Jo yli 60 vuotta käytössä olleet Apgar-pisteet kertovat vastasyntyneen elvytyksen tarpeesta. Suomalaistutkimuksen mukaan Apgar-pisteet ennustavat väestötasolla myös neurologisia sairauksia.
Apgar-pisteiden avulla arvioidaan vastasyntyneen elvytyksen tarvetta ja vastetta yhden minuutin, viiden minuutin ja 10 - 15 minuutin jälkeen syntymästä. Mutta miten hyvin Apgar-pisteillä voidaan varmimmin ennustaa lapsen neurologisia sairauksia? Yleisimmin tähän käytetään viiden minuutin jälkeen syntymästä annettuja pisteitä.
HUS:ssa tutkittiin, miten sekä minuutin että viiden minuutin pisteet vaikuttavat yhdessä ja erikseen neurologisten häiriöiden ennustettavuuteen lapsen neljänteen ikävuoteen mennessä.
Tutkimuksessa löydettiin vahva yhteys neurologisen sairauksien ja matalien Apgar-pisteiden välillä: sekä minuutin että viiden minuutin matalat Apgar-pisteet ovat yhteydessä cp-vamman, epilepsian ja kehitysvamman suurentuneeseen riskiin. Aistivikojen, kuten kuulo- ja näkövammojen, riskiä lisäsivät pelkästään viiden minuutin vähäiset Apgar-pisteet. Kyse on siis tilastollisesta ennustettavuudesta.
Neurologiset sairaudet ennustettavissa vain väestötasolla
- Yhteys matalien Apgar-pisteiden ja myöhemmän neurologisen sairastavuuden välillä on olemassa väestötasolla, parhaillaan väitöskirjaansa tekevä ja lastenneurologiksi erikoistuva Elina Leinonen kertoo.
Vanhempien on kuitenkin hyvä pitää mielessään, että matalat Apgar-pisteet lisäävät yksilötasolla vain vähän neurologisia sairauksia.
- Yli 90 prosenttia niistäkin lapsista, jotka saivat 0 - 3 pistettä sekä yhden että viiden minuutin iässä, olivat neljävuotiaana terveitä. Apgar-pisteet eivät siis ennusta yksilön kohdalla neurologista sairastuvuutta, eikä niitä tule käyttää sellaiseen. Seurannassa on tärkeintä kiinnittää huomiota lapsen vointiin, Leinonen rauhoittelee huolestuneita vanhempia.
Tutkimuksessa oli mukana noin 400 000 vuosina 2004 - 2010 syntynyttä suomalaista lasta. Tutkimuksessa yhdistettiin tiedot kahdesta rekisteristä: THL:n syntymärekisteristä, jossa on tietoja synnyttäjästä, synnytyksestä ja vastasyntyneestä sekä hoitoilmoitusrekisteristä, josta lapsen mahdolliset diagnoosit ilmenevät.
Tutkimus on ensimmäinen osa Leinosen väitöstyötä, jossa selvitetään, miten vastasyntyneen neurologista sairastavuutta voidaan paremmin ennustaa. Parhaillaan Elina Leinonen tutkii vastasyntyneiltä otettavan napaverinäytteen pH- ja emäsarvojen yhteyttä neurologiseen sairastavuuteen. Seuraavissa tutkimuksissaan hän etsii nykyistä tarkempia merkkiaineita huonokuntoisina syntyneiden lasten myöhemmän, lievemmänkin, neurologisen sairastavuuden riskin arvioimiseen.
Yhdysvaltalaisen lääkäri Virginia Apgarin mukaan nimetyt pisteet ovat olleet käytössä eri puolilla maailmaa jo 1950-luvulta lähtien. Lääkäri tai kätilö antaa 0 - 2 pistettä vastasyntyneen ärtyvyydestä, sydämen sykkeestä, hengityksestä, lihasjänteydestä ja ihon punakkuudesta enimmäispisteiden ollessa 10.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola