Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuden rajaus aiheena etäkeskustelussa

Synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuden rajaus aiheena etäkeskustelussa

Kokouksessa oli yli 120 ennakkoon ilmoittautunutta osallistujaa. Kysymyksiä ja kommentteja tuli ennakkoon ja keskustelun aikana kymmenittäin.
 

HUSin hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä, naistentautien ja synnytysten tulosyksikön toimialajohtaja Seppo Heinonen ja ylihoitaja Katja Koskinen vastasivat synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuksien rajoituksista liittyviin yleisökysymyksiin. Etäkokous​ järjestettiin 14. toukokuuta. 

Koostimme kysymysten pohjalta vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin. 


Rajoituspäätösten laillisuus

Mikä on rajoitusten oikeudellinen perusta? Mihin lakiin rajoitus perustuu?

HUS noudattaa lainsäädäntöä kaikessa toiminnassaan. HUSin toiminnan kannalta keskeisimmät lait ovat potilaslaki (ohjaa toiminnan sisältöä) ja terveydenhuoltolaki (ohjaa toiminnan järjestämistä). Näiden perusteella HUSilla on vastuu ja velvollisuus huolehtia potilaiden asianmukaisesta hoidosta ja turvallisuudesta. Tämän ohella HUSia työnantajana ohjaa myös työturvallisuuslaki, jonka perusteella HUSilla on velvollisuus huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta. Päätöksen oikeudellinen perusta on edellä mainitun lainsäädännön HUSille antama vastuu ja velvollisuus. 

Suomessa on tällä hetkellä voimassa valmiuslaki, jonka vuoksi useita normaaliajan oikeuksia, jopa perusoikeuksia, on jouduttu rajoittamaan. Myös normaalioloissa sairaaloilla on oikeus rajata vierailuja esimerkiksi infektioaikoina tai potilasturvallisuuden vuoksi. 

Miten rajoituksissa otetaan huomioon seuraavat asiat: 

  • ​Hallitus ei ole julistanut poikkeustilaa vierailijarajoitusten osalta, vaan ne perustuvat tartuntatautilain 17 §:n.
  • Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukainen EIT:n tulkintakäytäntö, jonka mukaan synnyttäjällä on oikeus valita synnyttämisen olosuhteet ja jossa edellytetään, että synnyttäjän autonomiaa ja ihmisarvoa kunnioitetaan
  • WHO:n linjaus, että synnyttäjällä on oikeus tukihenkilöön myös korona-aikana
  • Lapsen oikeuksien sopimus, jonka 9 artiklan mukaan lasta ei saa erottaa vanhemmista vasten näiden tahtoa

Tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuden rajauksen oikeudellinen perusta on voimassa oleva kansallinen normaaliajan lainsäädäntö (ks. edellä). Sen mukaisesti HUS on aina vastuussa sairaaloidensa potilasturvallisuudesta. 

On hyvä huomata, että HUSia koskevat velvoitteet eivät koske ainoastaan yksittäisen synnyttäjän ja syntyvän lapsen turvallisuuden varmistamista, vaan myös muiden potilaiden ja henkilöstön turvallisuuden varmistamista sekä palveluiden jatkuvuuden turvaamista. Koronavirusepidemian vuoksi on jouduttu punnitsemaan eri oikeuksien painoa suhteessa toisiinsa. 

HUSissa sallitaan edelleen yhden terveen tukihenkilön läsnäolo synnytyksessä koko aktiivisen synnytyksen ajan. 

Kuka on päättänyt rajoituksista virallisesti?

HUS on päättänyt. Päätös on tehty HUSin pandemiakoordinaatioryhmässä, jota johtaa johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Johtajaylilääkärille on keskitetty pandemian operatiivinen johtaminen täysvalmiuden aikana. 

Mikä on yliopistosairaaloiden ylilääkäreiden yhteinen pandemiatyöryhmä, jonka kerrotaan keskustelleen yhteisesti rajoituksista?

Yliopistosairaaloilla on synnytysten ylilääkäreistä koostuva pandemian aikainen asiantuntijaryhmä, joka on yhteydessä vastaavaan maailmanlaajuiseen asiantuntijoiden verkostoon. Ryhmässä pohditaan potilasturvallisuuteen liittyviä asioita, joita koronavirusepidemia on tuonut hyvinkin nopealla aikataululla. Asiantuntijaryhmä suosittelee linjauksia, joista HUS ja muut sairaanhoitopiirit päättävät itsenäisesti. 

Suomen hallitus linjasi 4.5. että lasten oireettomilla läheisillä, eli äidillä ja isällä on oikeus tavata lastaan, eikä vanhempia rinnasteta vierailijoihin. Lisäksi hallitus linjasi, että synnyttäjällä on oikeus puolisoon tai tukihenkilöön synnytysosastolla, ja tukihenkilön läsnäolo kattaa koko synnytysosaston avautumisvaiheesta sektioon ja alatiesynnytykseen. Miksi HUS ei noudata hallituksen linjausta? 

HUSissa tukihenkilö saa olla synnytysosastolla koko sen ajan, jonka synnyttäjä on synnytyshuoneessa. Yleensä tämä tarkoittaa aikaa siitä, että supistukset ovat säännöllisiä ja kohdunsuu on alkanut avautua aina siihen asti, kun äiti ja vastasyntynyt siirretään synnyttäneiden osastolle eli vähintään kaksi tuntia lapsen syntymän jälkeen.

Suomen hallitus puhui tiedotustilaisuudessaan 16.3. sairaaloiden rajoituksista seuraavasti: "Kielletään ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa pois lukien tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla." Tähän linjaukseen hallitus ei tehnyt muutoksia tai tarkentanut synnytysosaston määritelmää tiedotustilaisuudessaan 4. toukokuuta.


Rajoitusten perusteet

Mitä tutkimustietoa on siitä, että nykyiset rajoitukset Suomen synnytyssairaaloissa ovat tarpeen? Onko tukihenkilörajoituksen vaikutuksista tehty vaikuttavuusarvio? 

Koronavirusepidemian kaltaista tilannetta maailmassa ei ole aiemmin ollut. Rajoitusten tutkiminen on käytännössä mahdotonta varsinkin, kun otetaan huomioon se, kuinka nopeasti Suomessakin on jouduttu epidemiaan reagoimaan. Kaiken kaikkiaan koronavirukseen liittyy hyvin paljon asioita, joita ei ole voitu tutkia tieteellisesti. Rajoitukset ovat pääosin vaikuttaneet Suomessa toivotulla tavalla, eli tartuntojen määrä on lähtenyt laskuun. 

Ennen rajauspäätöstä arvioimme koronavirukselle altistumisen laajuuden synnytyssairaaloissamme sekä tukihenkilön psyykkisen vaikutuksen synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen. Psykologisen tutkimustiedon mukaan tukihenkilön läsnäololla on positiivinen vaikutus synnytyksen kulkuun. Siitä ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä, että tukihenkilön puute synnyttäneiden osastolla vaikuttaisi negatiivisesti vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen kehittymiseen isän ja lapsen välillä. 

Miksi monessa muussa Euroopan maassa, kuten Espanjassa, Italiassa, Iso-Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä sallitaan tukihenkilöt koko synnytyksen ajan, vaikka näissä maissa pandemiatilanne on pahempi? 

HUSilla on aktiiviset kansainväliset verkostot, joiden kautta se saa luotettavaa tietoa muilta ammattilaisilta. Ainakin Iso-Britanniassa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa suurin osa synnytyssairaaloista kieltää tällä hetkellä tukihenkilön läsnäolon muualla kuin synnytyssalissa. Näissä maissa osa pienistä sairaaloista sallii tukihenkilön synnyttäneiden osastolla, jos on tilaa.

Käytännöt synnytyssairaaloissa sekä epidemiatilanne vaihtelevat maittain eikä toimenpiteiden vertailu ole siksi mielekästä. Yleisesti ottaen eri maissa on erilaisia rajoituksia ja ratkaisustrategioita epidemian suhteen. Ei ole olemassa vain yhtä oikeaa mallia.  

Onko Suomen rajoitus linjassa muiden samankaltaisessa epidemiatilanteessa olevien maiden rajoitusten kanssa? 

Useissa muissa maissa synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuksien rajoitukset ovat tällä hetkellä yhtä tiukat.  Suomessa tehtyihin päätöksiin on vaikuttanut myös muualta, kuten Italiasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista saadut opit ja ennakkotapaukset. Muutamissa tapauksissa synnytyshoitotaitoisen henkilökunnan määrän on kerrottu vähentyneen merkittävästi koronavirustartuntojen leviämisen myötä. Tämä on tuonut synnytysten turvalliseen hoitoon vakavan potilasturvallisuusriskin. Synnytyksiä hoitavan henkilökunnan suojaaminen tartunnoilta on tärkeä oppi maailmalta.  

Kuinka rajoitukset vähentävät koronavirusaltistusten määrää verrattuna tilanteeseen, jossa synnyttäjän tukihenkilö voi olla mukana synnyttäneiden osastolla?

Kyse on synnytyssairaalassa olevien henkilöiden kokonaismäärän minimoimisesta välttämättömiin henkilöihin. Näitä ovat synnyttäjät, vastasyntyneet sekä heitä hoitava henkilöstö. Tukihenkilöt ovat tärkeitä ja perhemyönteisyys on synnytyssairaaloiden kantava arvo. Poikkeustilanteessa on ollut silti tarve rajata sairaalan henkilömäärää. 

Hoitohenkilöstöllä kontakteja on merkittävästi vähemmän, kun tukihenkilöt puuttuvat synnyttäneiden osastolta. Päivittäin tämä tarkoittaa Naistenklinikalla yli 50:tä, Espoon ja Jorvin sairaaloissa yli 30:tä, Lohjan sairaalassa 10-15:ta ja Hyvinkään sairaalassa 20-25 henkeä, jotka eivät itse ole sairaalahoidon tarpeessa. Nämä kaikki ovat ylimääräisiä altistuksia henkilökunnalle, mutta myös toisille tukihenkilöille ja pahimmassa tapauksessa synnyttäneille ja vastasyntyneille.  Sairaalassa olevat ihmiset käyttävät samoja aulatiloja, hissejä ja WC-tiloja. Sairaalassa liikkumista tai yhdessä huoneessa pysymistä ei voida valvoa aukottomasti.

Synnyttäneiden osastolla kätilö hoitaa yhden vuoronsa aikana 4-5 äitiä ja vauvaa. 

Miten samassa taloudessa synnyttäjän kanssa asuva tukihenkilö on suurempi riski kuin hoitohenkilökuntaan kuuluvat, jotka altistuvat koronavirukselle vapaa-ajallaan? Eikö synnyttäjäkin ole riski hoitohenkilökunnalle?

Hoitohenkilöstön on oltava paikalla sairaalassa, sillä muuten synnytysten turvallinen hoito ei ole mahdollista. Kätilöt ja muu henkilöstö ovat osa yhteiskuntaa siinä missä me muutkin eikä tartuntariskiä ole mahdollista kokonaan poissulkea. HUSin henkilökuntaa on ohjeistettu toimimaan työpaikalla siten, että tartuntojen riski työntekijästä toiseen vähenee.

Tartuntatautien leviämisen torjunta on arkipäivää sairaaloissa ja hoitohenkilöstömme on siihen koulutettu. Normaalioloissakin huolehdimme muun muassa käsihygieniasta ja oikeaoppisesta suojautumisesta, jotta sairaudet eivät leviäisi.

Jos tartunta saadaan työssä, riski sille, että samalla altistuu myös useita muita henkilökunnan edustajia, on merkittävästi suurempi. Henkilöstön samanaikainen laajamittainen sairastuminen johtaisi nopeasti tilanteeseen, jossa hoidon turvaaminen vaarantuu. 

Hoitohenkilöstön on oltava paikalla sairaalassa, sillä muuten synnytysten turvallinen hoito ei ole mahdollista. Potilashoidon kannalta ei-välttämätön liikenne lisää myös muiden kuin henkilöstön tartuntariskiä. Rajoituksilla suojellaan henkilökunnan lisäksi myös muita äitejä ja vastasyntyneitä.  

Kun synnytys alkaa, synnyttäjän on tultava sairaalaan myös tartuntatautioireisena tai todetun koronavirustartunnan saaneena. Tässä tilanteessa ei ole vaihtoehtoja, sillä synnytys on hoidettava. Tärkeintä on, että synnyttäjä soittaa sairaalaan ja kertoo rehellisesti ja täsmällisesti kaikista koronavirustartuntaan viittaavista oireistaan. Näin henkilöstö osaa varautua oikeilla suojavarusteilla ja synnyttäjä voidaan eristää. 

Miksi HUS ei ole pyrkinyt tekemään tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuden rajoittamisen sijaan eristämisiä ja muita vastaavia käytäntöjä sairaalan sisällä, joilla voidaan estää viruksen leviäminen? 

Hoitohenkilöstö on ohjeistettu oikeaoppiseen infektioiden torjuntaan ja kokoontumisten vähentämiseen. Jos synnyttäjällä on tartuntatautioireita, häntä ei missään tapauksessa sijoiteta useamman äidin kanssa samaan huoneeseen, vaan yhden hengen huoneeseen.  

Teimme myös synnyttäjien ja tukihenkilöiden liikkumisrajauksia synnyttäneiden osastoilla, mutta niitä oli hyvin vaikea valvoa.  Sallivampien rajoitusten aikana kaikki synnytyssairaaloissa olleet tukihenkilöt eivät valitettavasti noudattaneet hoitohenkilöstön ohjeita huoneessa pysymisestä ja liikkumisen rajoittamisesta tarvittavalla tavalla. Tuli myös ilmi, että jotkut tukihenkilöt peittelivät tartuntatautioireitaan. Tämä arvioitiin erittäin vakavaksi riskiksi tartuntojen leviämisessä. 

Synnytyssairaalaan asiakkaat tai henkilökunta eivät ikänsä puolesta kuulu kategorisesti ryhmään, jolle koronavirus olisi tavallista kausi-influenssaa vaarallisempi. Miksi toimet ovat nyt niin ylimitoitetut? 

Suomen hallitus on mitoittanut koronaviruksen torjuntaan liittyvät toimenpiteet arvioidessaan tilanteen kausi-influenssaa vakavammaksi. Kausi-influenssaan on saatavilla myös rokote.

Henkilökunnan laajamittainen altistuminen ja/tai sairastuminen vaarantaa synnytystoiminnan turvallisuuden, jos sairaaloissa ei ole riittävästi henkilökuntaa, joka pystyy synnytyksiä hoitamaan. Synnytystoiminta on päivystysluontoista toimintaa. 

Vaikka näyttäisi, että vaikean koronavirustaudin riski ei ole suuri synnytysikäisillä aikuisilla tai vastasyntyneillä, takeita tästä ei kuitenkaan ole. Kukaan meistä tuskin haluaa toipua synnytyksestä koronavirustautia sairastaen ja tuskin kukaan meistä toivoo, että vastasyntynyt saa taudin.

Mitkä ovat kriteerit, joiden perusteella tukihenkilörajoituksia voidaan alkaa purkaa? Onko mitään oletusta siitä, kuinka kauan tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuden rajoitus on voimassa? 

Tukihenkilöitä koskevien rajoitusten purkaminen tehdään kokonaisharkinnan pohjalta.  Arvioon vaikuttaa koronavirusepidemian leviäminen ja muiden rajoitusten lieveneminen. Teemme harkintaa koko ajan ja seuraamme tilannetta. On myös meidän toiveemme palauttaa tilanne entiselleen mahdollisimman pian. Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, milloin rajoituksia voidaan purkaa. Tiedotamme heti kun muutosta tähän tulee.

Epidemian sairaaloihin leviämisen estäminen on ensisijaisen tärkeää sekä sairaalan toimintakyvyn että potilas- ja työturvallisuuden näkökulmasta. Koronaviruksen laajamittainen leviäminen sairaaloissa johtaisi työvoimapulaan ja hoidon vaarantumiseen.   

HUS seuraa epidemiatilanteen kehittymistä tiiviisti ja purkaa rajoitukset heti, kun se on potilasturvallisuus ja henkilöstön turvallisuus huomioiden mahdollista.  


Hoitohenkilöstön ja potilaiden turvallisuus epidemian aikana

Naistenklinikka ja Espoon sairaala ovat lisänneet synnytyksen jälkeisiä kotikäyntejä. Eikö tämä lisää kätilöiden altistusta koronavirukselle entisestään?

Yksi kotikätilö tekee yhden vuoron aikana neljä kotikäyntiä. Kontaktien määrä ei ole päivän aikana kovin suuri, ja henkilökuntamme on ohjeistettu oikeaoppiseen infektioidentorjuntaan.  Kätilöiden kotikäyntien aikana eri perheet eivät tapaa toisiaan, joten tällöin myös perheiden riski saada tartunta on vähäisempi. Kotikätilöt liikkuvat henkilöautoilla. 

Olisiko mahdollista antaa tukihenkilöille kirjallisia ohjeita sairaalassa olemisesta (esim. perhehuoneessa pysyminen ja poistumiskielto tai suojamaskin pakollinen käyttö), ja jos ohjeita rikotaan, tukihenkilö voitaisiin lähettää välittömästi osastolta kotiin?

Harkitsimme tätäkin vaihtoehtoa, mutta tätä ei nähty mahdolliseksi sen vuoksi, että tällä tavoin henkilöstön kontaktit eivät vähentyisi. 

Alkuvaiheessa, kun tukihenkilöt saivat olla vielä mukana synnyttäneiden osastolla, hoitohenkilöstön antamia ohjeita noudatettiin epätäsmällisesti ja asiaa vähäteltiin. HUSin johto reagoi tämän jälkeen tilanteeseen, jossa sairaalassa olevien turvallisuus selkeästi vaarantui. Ymmärrämme, että suurin osa perheistä noudattaisi tiukkoja liikkumissääntöjä ja poistumiskieltoja, mutta valitettavasti kaikki eivät toimi sääntöjen mukaisesti.  Kätilöiden työaika on tarkoitettu valvomisen sijaan hoitotyöhön. 

Voisiko tukihenkilön läsnäolon synnytyksessä ja osastolla sallia edes ensisynnyttäjille, ja poikkeustapauksessa uudelleensynnyttäjille, jos taustalla on esimerkiksi vaikea synnytyspelko?

Pääkaupunkiseudun sairaaloissa yli puolet synnyttäjistä on ensisynnyttäjiä eli tämä ei vähentäisi henkilöliikennettä osastoilla riittävästi. Tämä myös asettaisi synnyttäneet naiset sekä heidän puolisonsa epätasa-arvoiseen asemaan. 

Moni synnyttäjä on kertonut hoitavien kätilöiden määrän synnytyssairaalassa kasvaneen tukihenkilön läsnäolo-oikeuksien rajoituspäätöksen jälkeen. On kerrottu, että yhtä synnyttäjää ja vastasyntynyttä on voinut sairaalajakson aikana hoitaa jopa 30 eri ihmistä. Onko asia näin?

Kätilöiden määrä ei ole suuresti muuttunut rajoitusten käyttöönoton jälkeen. Hoitoon osallistuvan henkilöstön kokonaismäärä riippuu sairaalassaoloajan pituudesta ja henkilökunnan työvuoroista. Pääsääntöisesti yhden vuoron aikana synnyttäneiden osastolla yksi työntekijä hoitaa 4-5:tä äitiä ja vauvaa. Synnyttäneiden osastolla äitiä ja vauvaa hoitaa yleensä hoitojakson aikana enintään kolme eri hoitajaa. Potilasjaossa huomioimme aina, jos hoitaja on edellisenä päivänä tai yönä jo hoitanut potilasta. Tällä tavoin pyrimme rajaamaan hoitoon osallistuvien kokonaismäärää.

Miksei koronavirustestauksia tehdä synnytyssairaalassa, jos testejä on jo nyt mahdollista tehdä yli tarpeen?  Voiko omalla kustannuksella tehdä puolisolle testin etukäteen, että hän pääsisi mukaan synnyttäneiden osastolle? 

Koronavirustartunnasta kertovan PCR-testin tulosten saaminen kestää keskimäärin 1-2 päivää. Testiä ei voi ottaa useita päiviä aiemmin, sillä testi kertoo testausajankohdan tilanteesta. Taudin itämisaika on jopa 14 vuorokautta. 

Olennaista on, että saamme synnytykseen tulevilta täsmälliset ja rehelliset tiedot heidän omista ja lähipiirinsä tartuntatautioireista. Jokaisen tulee soittaa ja kertoa tilanteensa ennen synnytyssairaalaan saapumista.  


Suojavarusteet

Millaiset suojavarusteet synnytyssairaalan hoitohenkilöstöllä on käytössään? Jos suojavarusteita ei kaikissa tilanteissa tarvita, niin miksi ei? 

Suojainten tarve ja kysyntä on koronavirusepidemian myötä kasvanut kaikkialla rajusti. Suojainten käyttöä ennakoidaan, seurataan ja ohjataan HUSissa tarkasti. Epidemian sairaaloihin leviämisen estäminen on kaiken lähtökohta. Siksi suojaimia on kohdistettu ensin koronaviruspotilaiden hoitoon eli sinne missä sairastumisriski on korkein. 

Jos synnyttäjällä on todettu koronavirustartunta tai epäily tartunnasta, häntä hoitava henkilöstö suojautuu täysin suojavarustein. Kätilöt käyttävät tällä hetkellä suu-nenäsuojuksia sekä suojatakkia synnytyksen ponnistus- ja jälkeisvaiheen aikana myös terveen synnyttäjän synnytystä hoitaessaan, koska tällöin on erityisen suuri riski altistua eritteille.  

HUSin suunnitelmana on suojainten käytön asteittainen laajentaminen heti materiaalitilanteen sen mahdollistaessa ja toisaalta myös huomioiden epidemiatilanteen ja yleisen tartuntariskin.  

Miksi tukihenkilöitä ei voisi varustaa suojamaskeilla? Voisiko tukihenkilö ostaa itse maksaa suojavarusteista? Voisiko tukihenkilölle opettaa suojavarusteiden oikean käytön?

Suojainten käyttämisessä todella tärkeää on niiden oikeanlainen käyttö. Terveydenhuollon henkilökunta on opetettu suojavarusteiden käyttöön ja infektioiden torjuntaan, mutta tukihenkilöitä ei ole mahdollista pikakouluttaa täyden suojavarustuksen turvalliseen pukemiseen, käyttöön ja riisumiseen. Täyden suojavarustuksen pukeminen ei ole myöskään yksinkertaista eikä sitä voi opettaa vartissa. 

Suojavarusteita on edelleen tarjolla vain rajallinen määrä, ja niiden käyttö kohdistetaan tarkasti valittuihin toimenpiteisiin. 


Miten hoitohenkilöstöllä riittää aika?

HUSin Naistentaudit ja synnytykset siirtyi potilastietojärjestelmä Apotin käyttöön 1.2. Tukihenkilöiden rajoitus tuli voimaan 2.4. Miten kaikki muutokset on huomioitu henkilökunnan resursseissa, kun henkilökunnan täytyy tehdä enemmän töitä tukihenkilöiden puutteen vuoksi? 

Apottiin siirtyminen teetti toki töitä, mutta naistentaudeilla ja synnytyksissä tilanteeseen reagoitiin jo ennalta kouluttamalla ja perehdyttämällä uutta henkilökuntaa jo syksyllä 2019. Uuteen potilastietojärjestelmään on tässä vaiheessa jo totuttu. 

Sairaalassa kätilöt vastaavat aina synnyttäneiden ja vastasyntyneiden hoidosta, ja henkilökuntamäärä on laskettu sen mukaisesti. Henkilökuntatilanne on tällä hetkellä hyvä, joten synnyttäjien hoitoon ja ohjaukseen on hoitohenkilökunnalla riittävästi aikaa.  Synnyttäneiden osastoille on palkattu muutamia ylimääräisiä sijaisia sen jälkeen, kun tukihenkilörajoite tuli voimaan.

Asiakaspalautteen mukaan synnyttäneiden osastoilla olleet ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa hoitoon.  Normaalitilanteessakin synnytyssairaaloissamme hoidetaan äitejä ilman tukihenkilöä. Hoitohenkilöstömme on tottunut hoitamaan myös yksin olevia sektiosynnyttäjiä. 

Anestesialääkäripäivystäjien määrää on lisätty, jotta kivunlievitykseen tarkoitettuja synnytyspuudutuksia saa edelleen synnyttäjän tarpeen mukaan. 

Missä ajassa hoitohenkilökunta vastaa kutsukelloon synnyttäneiden osastoilla? Pystyttekö takaamaan jonkin ajan?

Kellon soittoon pyritään aina vastaamaan mahdollisimman pian eli minuuteissa käydään vähintään tarkistamassa tilanne.

Imetyksen tuki ry:n tiedotteen mukaan tukikanavat täyttyvät perheiden epätoivoisista yhteydenotoista, kun terveydenhuolto ei tarjoa tarpeeksi apua imettämiseen epidemian aikana. Eikö tukea enää tarjota riittävästi?

Synnytyssairaaloissa palvelut on järjestetty normaalisti ja palveluita ei ole vähennetty. Tämä koskee kaikkea raskauden aikaista, synnytykseen liittyvää ja synnytyksen jälkeistä hoitoa. 

Olemme lisänneet kätilöiden kotikäyntejä ja alkaneet soittaa synnyttäneille kotiutumisen jälkeisenä päivänä. Lisäksi olemme alkaneet tarjota uusina palveluina etävastaanottoja synnytyksen jälkeen sekä ryhmämuotoista psyykkistä tukea koronarajoituksista ahdistuneille raskaana oleville. Palveluiden avulla turvaamme riittävän ohjauksen, tuen ja seurannan perheille kotiutumisen jälkeen.

Imetyksen ohjaukseen liittyviä poliklinikkakäyntejä ei ole koronavirusepidemian vuoksi supistettu. Imetyskoordinaattorimme on tehnyt myös joitain kotikäyntejä, ja hän on antanut ohjausta myös etäyhteydellä. Vastaanotot pyörivät normaalisti.



Tulosta
19.5.2020 14:40