Läheteohje syömishäiriöyksikköön

Nuorten ja aikuisten hoitoketju pääkaupunkiseudulla (15.1.2014)

1. Diagnoosi/oire:

Syömishäiriöt ovat psykiatrisia sairauksia, jotka ilmenevät häiriöinä suhteessa ruokaan, painoon, kehonkuvaan ja käsitykseen itsestä tavalla, joka merkittävästi uhkaa terveyttä tai psykososiaalista toimintakykyä tai molempia. Tavallisimpia syömishäiriötä ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa).

2. Hoitoketjun tavoitteet:

– Tavoitteena on saada pääkaupunkiseudulle yhtenäiset ja joustavat käytännöt syömishäiriöpotilaiden hoidon järjestämiseksi

– Syömishäiriöiden suuren määrän takia pääkaupunkiseudulle tarvitaan porrasteinen hoitojärjestelmä, jossa ovat mukana perusterveydenhuolto, psykiatrinen erikoissairaanhoito ja syömishäiriöiden hoitoon erikoistunut yksikkö (= 13-vuotta täyttäneet HUS Syömishäiriöyksikkö)  

– Hoitoketju sisältää sekä nuorille että aikuisille syömishäiriöpotilaille yhdenmukaiset yleislinjaukset syömishäiriöpotilaiden hoidon järjestämisestä.

3. Hoidonporrastusperiaatteet ja työnjako syömishäiriöpotilaiden hoidossa

A. Perusterveydenhuolto

Syömishäiriöiden tunnistaminen, hoitoon motivointi ja lievempien häiriöiden hoito

1. Laihuushäiriö:

– tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen

– lievät häiriöt voivat korjaantua muutaman neuvonta- ja seurantakäynnin aikana

– keskeistä on tiedon anto ja potilaan ohjaaminen terveelliseen, monipuoliseen, säännölliseen syömiseen

– mikäli ongelma ei korjaannu tai paino laskee nopeasti, on konsultoitava erikoissairaanhoitoa (esim. 3- 4 seurantakäynnin jälkeen)

– 13 vuotta täyttäneet lähetetään tarvittaessa jatkohoitoon syömishäiriöyksikköön

– koulu- ja opiskeluterveydenhuolto voivat olla hoitopaikkoja nuoren somaattisen tilan seuraamisessa

2. Ahmimishäiriö/ahmintahäiriö:

– häiriön tunnistaminen ja potilaan motivointi hoitoon

– ravitsemusohjaus (esim. ohjauskäynnit terveydenhoitajalla)

– lääkehoitokokeilu jos ravitsemusohjaus ei riitä

– mikäli ei vastetta, niin syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneen yksikön konsultaatio

– 13 vuotta täyttäneet lähetetään tarvittaessa jatkohoitoon syömishäiriöyksikköön

B. Laihuushäiriöpotilaan kiireellisen hoidon tarpeen arvio päivystyksessä  

– BMI alle 11–13 kg/m2 tai paino alle 70 % pituudenmukaisesta keskipainosta

– Nopea laihtuminen (25 %:n painonlasku kolmessa kuukaudessa)

– Vakava elektrolyytti tai aineenvaihduntatasapainon häiriö (esim. S-K < 2.5mmol/l)

– Systolinen verenpaine alle 70 mmHg tai syketaajuus alle 40/min tai EKG muutokset

– Vakavan mielenterveydenhäiriön epäily

C. Erikoissairaanhoito

Nuorisopsykiatrian aluepoliklinikka:

– Arvion ja hoidon järjestäminen nuorille joiden psykiatriseen häiriöön liittyy syömishäiriön oireita.

– Syömishäiriöyksikön hoitojakson jälkeen jatkohoitoon ohjattujen potilaiden hoito

Aikuisväestön psykiatrian aluepoliklinikka:

– Arvion ja hoidon järjestäminen moniongelmaisille potilaille, joiden psykiatriseen sairauteen liittyy syömishäiriöiden oireita.  Hoito voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä syömishäiriöyksikön kanssa.

– Syömishäiriöyksikön hoitojakson jälkeen jatkohoitoon ohjattujen potilaiden hoito, esimerkiksi kuntouttavaa psykoterapiaa tarvitsevat potilaat (KELA, Kunnallinen ostopalvelu)

D. Syömishäiriöyksikkö (= erityistason hoito)

Hoidon järjestäminen potilaille, joiden syömishäiriö ei ole perusterveydenhuollon/erikoissairaanhoidon interventiolla korjaantunut.

4. Lähete syömishäiriöyksikköön (= erityistason hoito)

Lääkärin lähete, johon toivotaan seuraavia tietoja

– paino, pituus, BMI, painonlasku ja sen nopeus

– kuvaus syömishäiriöstä: painonkehitys, syömiskäyttäytyminen,

   ahminta, oksentelu, ulostus- ja nesteenpoistolääkkeet, pakkoliikunta

– kuukautiset, hormonilääkitys

– aikaisemmat syömishäiriön hoidot

– muu psyykkinen oireilu (mieliala, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus)

– fyysinen terveydentila, muut sairaudet ja oireet

– päihteiden käyttö

– lääkitys

– oireilun vaikutus opiskeluun, työntekoon ja ihmissuhteisiin

– sairastuneen oma motivaatio hoitoon

Lisäksi nuorilla:

– kasvukäyrät (saa tilaamalla kouluterveydenhuollosta)

– vanhempien suhtautumin tutkimukseen / hoitoon

Vaikean aliravitsemustilan mahdolliset somaattiset syyt on poissuljettava/hoidettava ennen potilaan lähettämistä syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneeseen yksikköön. Erotusdiagnostisesti on myös laihtumista aiheuttavat muut psykiatriset sairaudet suljettava pois (esim. vaikea-asteinen masennus, pakko-oireinen häiriö).

5. Syömishäiriöpotilaiden erityistason hoito (syömishäiriöyksikkö)

Syömishäiriöiden hoito pyritään pääsääntöisesti toteuttamaan avohoitona. Polikliinisen hoidon tukena ovat hoitojaksot osastolla.  Perheiden/läheisten mukana olo hoidossa on tärkeää. Syömishäiriöiden avohoidossa käytetään erilaisia hoito- ja psykoedukaatioryhmiä sekä yksilöhoitoa. Hoidot ovat syömishäiriöön fokusoituja ja rajattuja. Osastohoito on tarkoitettu vaikea-asteista laihuushäiriötä sairastaville potilaille.  Kokonaishoidon pituus vaihtelee häiriöstä riippuen, keskimäärin noin 2 vuotta.

6. Jatkohoitoperiaatteet

Syömishäiriöpotilaan jatkohoitoon ohjautuminen tapahtuu yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti.

a) Erikoissairaanhoito (nuorten ja aikuisten alueelliset psykiatrian poliklinikat)

– Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat

– Jatkohoitosuosituksen sisältävä lähete ja tarvittaessa hoidon käynnistyminen yhteisellä hoitokokouksella

– Rinnakkainen hoito syömishäiriöyksikön kanssa, yhteinen/yhdessä tehty hoitosuunnitelma

– Rinnakkainen hoito perusterveydenhuollon kanssa, yhteinen hoitosuunnitelma

 b) Perusterveydenhuolto (terveysasemat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto)

– Somaattista jatkohoitoseurantaan tai lääkityksen seurantaa tarvitsevat potilaat

7. Konsultaatiot

Yhteistyön ja hoidon joustavuuden lisäämiseksi voi konsultoida syömishäiriöiden hoitoon erikoistunutta yksikköä.

HUS Syömishäiriöyksikkö, Lastenlinnantie 2a, 00250 Helsinki. Postiosoite: PL 282, 00029 HUS

– puhelinkonsultaatiot virka-aika kello 8-15, kanslian puhelinnumero 471 78140

- ”paperikonsultaatio” sähköisen lähetejärjestelmän kautta

– potilaan 1-3 kerran käyntikonsultaatiot

8. Muut erityisasiat

Pitkäaikaista (=kroonista) laihuushäiriötä sairastavien hoito

Kroonista, pitkäaikaista laihuushäiriötä sairastavien potilaiden sairaus on kestänyt pitkään, eivätkä lukuisat huolella toteutetut hoitoyritykset ole korjanneet sairautta.  Huolimatta usein varsin vaikeasta alipanosta nämä potilaat pärjäävät pääsääntöisesti avohoidossa. Hoidon tavoitteet on asetettava maltillisesti ja hoidossa on ensisijaista estää psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen tilan paheneminen. Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi potilas tarvitsee tukea antava supportiivinen hoitokontakti alueellisella psykiatrian poliklinikalla tai perusterveydenhuollossa.  Tarvittaessa voinnin huonontuessa (esim. BMI<13) on tarkoituksenmukaista järjestää lyhyt kriisihoito sairaalassa (syömishäiriöyksikön konsultaatio/sisätautipäivystyksen arvio).

9. Hoitoketjun vastuuhenkilöt / työryhmä:

Pia Agard, Aulikki Ahlgren, Kari Eerola, Martti Heikkinen, Jukka Häivä, Sirpa Kurkela, Ritva Laine, Julius Maaskola, Kari Moilanen, Pekka Närhi, Petri Näätänen, Marja Pirinen, Sami Pirkola, Raija

Puustinen, Kirsi Riihimäki, Stephan Salenius, Kirsi Savolainen, Jaana Suokas (pj.), Veli-Matti Tainio,

Katja Tenhovirta (siht.), Kristian Ulfves

Kirjallisuutta

1. Syömishäiriöt: Käypä hoito suositus 11.12.2014

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. 

2. NICE/National Collaborating Centre for Mental Health, 2004

Eating Disorders: Core interventions in the treatment and management of anorexia nervosa, bulimia nervosa and related eating disorders. www.nice.org.uk

3. APA: Practice guideline for the Treatment of Patients with Eating Disorders. 3 ed. Am J Psychiatry 2006;163:suppl:4-54

4. Suokas S, Rissanen A. Syömishäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 5. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2007.