Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen

Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon johtoa ja asiantuntijoita kokoontui työpajaseminaariin toukokuun lopulla pohtimaan ja visioimaan, miten tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista integraatiota pitäisi johtaa ja kehittää. Seminaarissa jatkettiin aiemmin helmikuussa pidetyn työpajan tuloksista. Nämä seminaarit ovat osa valtakunnallista kehittäjätapaamisten sarjaa.
 
”On erinomaista, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjiä koko Etelä-Suomen alueelta tapaa ja miettii yhteistyötä yhteisten asiakkaiden hyväksi. Vastaavia tilaisuuksia tarvitaan myös jatkossa”, sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Taina Mäntyranta totesi.
 
Etelä-Suomen kehittäjäverkoston tavoitteena oli edistää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien toiminnallista integraatiota neljällä eri osa-alueella. Ensimmäisen ryhmän työskentelyä ohjasi johtava sosiaalityöntekijä Marjut Kettunen Kouvolan kaupungista. Ryhmän mielestä palveluohjauksessa ja vastuutyöntekijä-mallissa tulee ottaa huomioon muun muassa, että palveluohjauksen kehittäminen tukee asiakkaiden tarpeita ja että prosessit ovat toimivia. Asiakastietojärjestelmät voivat asettaa rajoitteita yhteistyölle. Hyviä konkreettisia toimenpiteitä voisivat olla matalan kynnyksen tapaamispaikan perustaminen ja verkkopalvelun yhtenäistäminen.
 
Soten kehittämisen asiantuntija Kauko Koivuniemi ohjasi toista ryhmää. Ryhmää keskustelutti eri toimialojen väliset siilot ja mittaroinnin vaikeus. Siiloja pitäisi pystyä vähentämään niin, että asiakkaiden tarpeeseen voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakasosallisuutta ja tyytyväisyyttä pitäisi mitata ja ottaa asiakas mukaan myös arviointiprosessiin. Sekä lääketieteen että sosiaalialan opintoihin pitäisi sisällyttää toisen alan opintoja, jota integraatio olisi helppo omaksua työtavaksi.
 
Kehittämistä ja tuloksellisuuden johtamista työstettiin lääkintöneuvos Taina Mäntyrannan johdolla. Ryhmä määritteli kehittämisen ja tuloksellisuuden johtamisen olevan suunnitelmallista johtamistyötä, joka koostuu vision ja kulttuurin rakentamisesta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeiden ja signaalien tunnistamisesta. Se on tavoitteiden asettamista, mittaamista ja arviointia sekä erilaisen osaamisen valjastamista oikeisiin rooleihin. Kehittämisen johtaminen on hienosäätöä, mutta myös vallankumouksia.
 
Johtavan lääkärin Risto Mäkisen tehtävänä oli ryhmänsä kanssa miettiä potilaiden segmentointia ja paljon palveluja käyttävien ryhmää. Keskeisenä ongelmana oli ratkaista kysymys, mikä asia on paremmin, kun segmentointi on tehty. Ryhmän mukaan edessä on ajattelutapamuutos: valmennus asiakkaan määrittelemään tarpeeseen ja tavoitteeseen. Riittääkö pärjääminen segmentaatioperusteeksi? Jo nyt on havaittavissa paljon erilaisia suurkuluttajien ryhmiä. Oman asiakasjärjestelmän lisäksi tarvitaan muita tietojärjestelmiä.