Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 23.3.2023 09.22

Ympäristöepidemiologian huipulla

Asiasanat:
  • Husari

Maailman suurimmat lääketieteelliset lehdet ovat heränneet säätutkimuksen tuomaan tietoon. Terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan on varauduttava yhä enemmän ilmastonmuutoksen tuomiin terveysuhkiin.

Niilo Ryti

Niilo Ryti on noin neljässäkymmenessä tutkimuksessa perehtynyt siihen, miten ympäristön poikkeusolot vaikuttavat väestötason ja yksilön terveyteen. ”Rakastan sekä kliinistä työtä että tutkimusta. Niiden yhdistäminen vaatii panostusta ajanhallintaan. Katastrofilääketieteellinen kokonaisnäkemys kehittyy hiljalleen.”

Haastattelupäivänä vetinen sää vaihtuu sankkaan räntäpyryyn. Jos lämpötila olisi samalla laskenut nopeasti, olisi se tutkitusti lisännyt sydäninfarkteja noin viiden päivän kuluttua. Tarua vai totta?

Epidemiologian dosentti, anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri Niilo Ryti tutkii ympäristön poikkeusolojen vaikutusta vakaviin terveysongelmiin. 

“Tieteellisten tutkimusmenetelmien nopea kehitys on mahdollistanut kovan näytön aiheista, joita olemme aiemmin pitäneet humpuukina. Tutkimme nyt yli 100 miljoonan tapauksen aineistolla lyhytkestoisten, ohimenevien ympäristöaltisteiden vaikutuksia vakaviin sairaskohtauksiin, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen”, hän kertoo. 

Tulokset ovat uskomattomia ja arvostetuissa lääketieteellisissä lehdissä haluttuja. 

”Viime vuosina on kiistattomasti todistettu, että pienetkin poikkeamat paikallisesta optimilämpötilasta lisäävät sairastavuutta ja kuolleisuutta väestössä”, Ryti valottaa. 

Kylmä sää lisää sydäninfarktin ja aivoinfarktin riskiä. Helleaallot tappavat vanhuksia ja kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmää. Ilmansaasteiltakaan ei voi välttyä. 

”New England Journal of Medicinessä 2019 julkaistu tutkimuksemme osoitti, että kansalliset ja kansainväliset ilmansaasteiden tavoiterajat ovat riittämättömät.”

Mitä kliinikon pitäisi ajatella tuloksista? 

”Ajan tasalla oleva kliinikko osaa huomioida vuodenajan, säätilan ja tautiprosessien väliset suhteet hoitopäätöksissään ja potilasneuvonnassa. Esimerkkinä on lumikolaus, jonka American Heart Association on luokitellut sydänpotilaille vaaralliseksi.” 

Piilevä kansanterveysuhka – varautuminen tarpeen

Englannissa on jo käytössä koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kattava kylmän sään varautumis- ja toimintasuunnitelma. Suomesta vastaava puuttuu. Tieto ympäristön äkillisten muutosten terveyshaitoista korostuu entisestään ilmastonmuutoksen myötä.

”Tuoreessa Nature Climate Changen artikkelissa osoitimme, että jo kolmasosa hellekuolemista liittyy tähänastiseen ilmastonmuutokseen. Olemme tehneet myös laajamittaisia ilmastonmuutosprojektioita sääilmiöiden terveysvaikutuksista tulevaisuudessa”, Ryti kertoo.

Tutkimuksen tuomaa tietoa voidaan hyödyntää laajasti terveydenhuollossa.

”Ympäristöepidemiologinen tieto koskettaa kliinikoiden lisäksi hallintoa. Tarvitsemme Suomeen ja HUSiin laadukkaat varautumissuunnitelmat poikkeavien sääolojen varalle. Tämä on koko yhteiskunnan ponnistus.”

Teksti: Maria van der Meer
Kuva: Heli Kurimo

Husari 1/2023

Palaute

Löysitkö etsimäsi?

Kiitos palautteesta!

Kiitos palautteestasi!

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.