Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 10.12.2020 10:44

Vuoden sairaanhoitajat ja kätilöt

Asiasanat:
  • Husari
  • artikkeli
  • Naistenklinikka

Vuoden sairaanhoitajien ja kätilöiden työssä näkyvät ennen kaikkea HUSin arvot: kohtaaminen, edelläkävijyys ja yhdenvertaisuus. WHO julisti vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden juhlavuodeksi. Sen kunniaksi HUS palkitsi jokaisesta tulosyksiköstä ja sairaanhoitoalueelta yhden tai useamman vuoden sairaanhoitajan tai kätilön. Husari kävi jututtamassa neljää palkittua eri puolilta HUSia.

Raisa Vehviläinen Naistenklinikan päivystys

Raisa Vehviläinen kertoo, että Naistenklinikan päivystykseen tulevien potilaiden ongelmat ovat usein hyvin intiimejä. Kokemus kuulluksi tulemisesta ja aidosta läsnäolosta on tärkeää.

Naisten asialla nuorista vanhuksiin 

Raisa Vehviläinen on työskennellyt kätilönä 10 vuotta, joista viimeiset kaksi vuotta Naistenklinikan päivystyksessä, jossa hoidetaan gynekologisia päivystyspotilaita sekä raskaana olevia ja synnyttäneitä naisia.  

”Monesti ajatellaan, että kätilö hoitaa vain synnytyksiä. Työskentelin aiemmin synnytysten parissa, mutta Naistenklinikan päivystyksessä tarvitsemme päivittäin myös gynekologian, seksuaalisuuden sekä lisääntymisterveyden osaamista”, Vehviläinen kertoo. 

HUSin arvoista kohtaaminen ja yhdenvertaisuus ovat läsnä Vehviläisen työssä päivittäin. Vuoden kätilön valintaperusteiden mukaan Vehviläinen edistää yhdenvertaisuutta olemalla kaikkien naisten asialla nuorista tytöistä vanhuksiin. 

”Tein aikoinaan opinnäytetyöni asiakaslähtöisyydestä, jossa yhdenvertaisuus on avainasemassa. Kun potilas tulee päivystykseen, jossa joutuu ehkä myös jonottamaan, erilaisten ihmisten yhdenvertainen kohtelu on erityisen tärkeää. Tähän liittyy myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien yhdenvertainen ja kunnioittava kohtelu hoidettavan naisen ehdoilla.”

Vehviläinen osaa kuunnella ja kohdata jokaisen potilaan ja tämän läheiset yksilöllisesti ja lämpimästi. 

”Naistenklinikan päivystyspotilaiden ongelmat ovat usein herkkiä ja intiimejä. Haluan antaa naisille kokemuksen kuulemisesta ja läsnäolosta. Kätilö voi olla ainoa henkilö, joka osaa sanoa ne oikeat sanat esimerkiksi keskenmenon jälkeen.”

Kohtaaminen tärkeää myös työyhteisössä

Naistenklinikan päivystyksessä työskentelee 50 kätilöä. Ilmapiiri on hyvä ja huumorikin kukkii. Vehviläistä kuvaillaan kollegana helposti lähestyttäväksi, aina apua tarjoavaksi ja hyväntuuliseksi tunnelmanluojaksi.  

”Kohtaaminen on tärkeää myös tiimin kesken. Viihdymme toistemme kanssa joskus myös vapaa-ajalla. Työkaverit ovat työssäni ehdottomasti paras asia. Kannustan kaikkia vaalimaan työkavereiden kesken positiivisuutta ja hyviä käytöstapoja. Kiva tunnelma välittyy myös potilaille.”

Marko Kivioja teho- ja tehovalvontaosasto M1

Tehohoitoa tunteella

Sairaanhoitaja Marko Kivioja Meilahden teho- ja tehovalvontaosasto M1:ltä aloitti aikoinaan psykiatrisen sairaanhoitajan opinnot, mutta harjoittelujaksolla teho- ja sydänvalvontatyö vei mukanaan. Tehohoitajaksi hän valmistui 2009 ja Punaisen ristin kansainvälisen delegaattikoulutuksen hän kävi 2010.

Kivioja on mukana HUSin erityistilanteiden terveydenhuoltohenkilöstön toiminnassa. Lisäksi vastuualueisiin kuuluu muun muassa verenkierron monitorointi ja neurologisten tehopotilaiden hoitotyö. Näistä hän käy myös luennoimassa tehohoitotyön syventävillä koulutuspäivillä.

”Tehohoito alana kehittyy jatkuvasti ja voimme hoitaa potilaita yhä paremmin. Työssä pääsee kehittämään ja syventämään osaamistaan”, 20 vuotta HUSissa työskennellyt Kivioja kuvaa.

Mieleen jääviä hetkiä ovat ne, kun kriittisesti sairas potilas paranee, mutta tehohoitotyössä myös kuolema on osa arkea.

”Potilaat ja omaiset pyrin kohtaamaan ammatillisesti, mutta myös luontevasti, omaa persoonaani hyödyntäen. Tehohoitotyössä tulee väistämättä välillä tilanteita, joissa omat tunteet nousevat pintaan. Tämä on täysin hyväksyttävää.”

Etulinjassa koronakeväänä

Edelläkävijyyttä tarvittiin keväällä, kun tehohoitoon alkoi tulla nopeassa tahdissa koronavirus-potilaita. Kivioja oli perustamassa teho-osastoa koronaviruspotilaille Kirurgiseen sairaalaan. Aikaa oli alle kaksi viikkoa.

“Kirurgisen sairaalan koronatehon päivittäisen toiminnan ja prosessien suunnittelu oli iso urakka. Tehtävänä oli myös teho-osaston ja sairaalan sisäisen elvytys- ja hätätilannetoiminnan järjestäminen sekä yhteistyön suunnittelu röntgenin, laboratorion ja vuodeosaston kanssa”, hän kertoo.

Kivioja perehdytti eri työyhteisöistä tulevia hoitajia koronaviruspotilaiden hoitoon ja Kirurgisen sairaalan tehon toimintamalleihin. Haasteita toi esimerkiksi se, että osastolla oli eri valmistajien hengityskoneita ja päivittäiskirjaaminen tehtiin käsin ilman potilaskohtaisia tietojärjestelmiä.

”Toistaiseksi viimeinen tehohoitopotilas oli Kirurgisessa sairaalassa heinäkuussa. Nyt tiedämme koronan hoitamisesta jo enemmän ja olemme valmiita palaamaan, jos tarvetta tulee.”

Anniina Henttonen Jorvin yhteispäivystys

Aitoa läsnäoloa ja kohtaamista

Sairaanhoitaja Anniina Henttonen on unelmatyöpaikassaan Jorvin yhteispäivystyksessä. 

Keväällä 2016 sairaanhoitajaksi valmistunut Henttonen on työskennellyt HUSissa lähes viisi vuotta. Työssä Henttosen vahvuuksia ovat kohtaamisen taito, aito läsnäolo, kiinnostus uusista asioista sekä hyvä työtoveruus.

”Parasta työssäni on vaihtelevat työpäivät. Koskaan ei tiedä töihin tullessa, mitä on edessä. Töihin on kiva tulla, kun vastassa on työyhteisö, jossa on mukava työskennellä. Päivystys on minun juttuni”, Henttonen sanoo.

Aina voi pyytää apua

Henttonen kokee, että HUSin arvot ovat luontevasti osa työtä. Kaikissa kohtaamisissa tulee kunnioittaa ja arvostaa toista osapuolta. Henttonen on saanut kehuja siitä, kuinka lämpimästi hän kohtelee ihmisiä, ja kertoo selkeästi potilaille, mitä milloinkin tapahtuu.  

”Mielestäni aito läsnäolo on tärkeää siitä lähtien, kun potilas tulee päivystyksen ilmoittautumiseen. On merkityksellistä, miten potilasta kuunnellaan, sillä tilanne on hänelle tärkeä”, Henttonen sanoo. 

Vaikka päivystyksessä joutuu työskentelemään välillä kovankin paineen alla, henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen ja aina voi pyytää apua. 

”Teemme töitä yhdessä monen eri ammattiryhmän kanssa. Meillä on erilaisia osaamistaustoja aina vastavalmistuneista pitkän linjan konkareihin. Tuemme toisiamme ja koen, että olemme yhdenvertaisia”, Henttonen kertoo.

Henttonen pyrkii aktiivisesti kehittämään työyhteisöä sekä tekemään töitä ajantasaisen ja näyttöön perustuvan hoitotyön takaamiseksi.

”Tunnen, että olemme edelläkävijöitä, sillä meillä on todella hyvät mahdollisuudet kehittää ammattitaitoamme. Näin pääsemme kehittämään toimintaamme ja hoidon laatua”, Henttonen toteaa. 

Marja Lämsä Porvoon sairaala tehostettu valvonta

Vaikeat asiat puheeksi rakentavasti

Marja Lämsä on työskennellyt apulaisosastonhoitajana Porvoon sairaalan tehostetussa valvonnassa maaliskuusta 2020. Tehostetun valvonnan sairaanhoitajana hän aloitti kesäkuussa 2017. Sitä ennen Lämsä teki pitkän uran sairaanhoitajana ja apulaisosastonhoitajana Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Lämsä ylläpitää ja luo työssään myönteisyyttä ja positiivisuutta. Hän pitää mielensä avoimena muutokselle. 

”Otan vaikeat asiat puheeksi. Pyrin esimerkiksi ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Kohtaamisessa aito läsnäolo, myötäeläminen ja kuuntelu ovat mielestäni tärkeintä. Kohtaan potilaita ja heidän omaisiaan ammatillisesti, mutta olen myös ihminen ihmiselle”, Lämsä kertoo.

Potilaan hyvä hoito ja kohtaaminen ovat Lämsän mielestä parasta edelläkävijyyttä. Tehostetussa valvonnassa henkilökunnalla on vahva monialainen osaaminen ja yhteistyö eri ammattiryhmien kesken on sujuvaa. Tämä mahdollistaa ammatillisen kasvun. Edelläkävijyys näkyy muun muassa MET-toiminnassa (Medical Emergency Team) ja elvytyskoulutusten organisoimisessa.

Yhdenvertaisuus hoitotyössä on Lämsän mielestä sitä, että noudatetaan näyttöön perustuvia yhtenäisiä toimintatapoja. 

”Ohjaan ja annan palautetta. Kohtelen työntekijöitä yhdenvertaisesti huomioiden heidän yksilölliset tarpeensa.” 

Toiveena lisää aikaa henkilöstölle

Lämsän mielestä parasta työssä ovat toimiva moniammatillinen yhteistyö sekä työpaikan hyvä ja kannustava ilmapiiri. Haastavinta on henkilöstön resurssivaje ja pitkäjänteisen suunnittelun puuttuminen, joka näkyy muun muassa koulutussuunnittelussa. 

”Olisi tärkeää saada opetushoitaja tiimiimme, jotta voimme turvata laadukkaan perehdytyksen ja yhtenäisten toimintatapojen toteutumisen käytännössä”, Lämsä sanoo. 

Hän toivoo, että työaika riittäisi enemmän henkilökunnan jaksamista ylläpitävään ja ammatillista kasvua lisäävään työhön, esimerkiksi haasteellisten potilastapausten käsittelyyn.

”Olen kuitenkin viihtynyt työssäni. Teemme työtä suurella sydämellä ja toisiamme arvostaen”, Lämsä toteaa.

Vuoden sairaanhoitajat ja kätilöt:

HUS Akuutti 

  • Anniina Henttonen, sairaanhoitaja, päivystyspoliklinikka, Jorvi
  • Soile Färlin, sairaanhoitaja, päivystysvalvontaosasto, Peijas

Lasten ja nuorten sairaudet 

  • Lyyli Iivarinen, sairaanhoitaja, lasten psykososiaalisten hoitojen yksikkö
  • Maarit Nieminen, sairaanhoitaja, lasten teho-osasto Laakso, Uusi lastensairaala
  • Tiina Sell, sairaanhoitaja, lastenosasto L1, Jorvi

Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito 

  • Marko Kivioja, sairaanhoitaja, teho- ja tehovalvontaosasto M1, Meilahti
  • Annika Toivonen, sairaanhoitaja, anestesia ja leikkausosasto K, Jorvi

Naistentaudit- ja synnytykset 

  • Raisa Vehviläinen, kätilö, päivystys, Naistenklinikka 

Neurokeskus 

  • Hannele Marjomäki, sairaanhoitaja, neurokirurgian osasto 6, Töölö

Psykiatria 

  • Mari Hintikka, sairaanhoitaja, Terapiat etulinjaan -hanke, IPC-asiantuntija
  • Teppo Lonkila, sairaanhoitaja, P40, Kellokosken sairaala

Pää- ja kaulakeskus

  • Ina Linnankoski, sairaanhoitaja, suu- ja leukakirurgian poliklinikka, Silmä- ja korvasairaala

Sisätaudit ja kuntoutus 

  • Riitta Loukola, sairaanhoitaja, osasto S6, Jorvi

Sydän- ja keuhkokeskus

  • Minna Clemets, sairaanhoitaja, Sydänvalvonta CCU, Meilahti

Syöpäkeskus 

  • Johanna Väkeväinen, sairaanhoitaja, rintarauhaskirurgian vuodeosasto 8, Kirurginen sairaala

Tukielin- ja plastiikkakirurgia

  • Tuija Johansson, sairaanhoitaja ja kätilö, plastiikkakirurgian vuodeosasto K3, Jorvi

Tulehduskeskus

  • Päivi Vuorinen, sairaanhoitaja, ihotautien avohoitokeskus, Iho- ja allergiasairaala

Vatsakeskus 

  • Marika Nyqvist, sairaanhoitaja, Osasto K5A, Meilahti

HUS Diagnostiikkakeskus

  • Outi Liuska, sairaanhoitaja, HUSLAB, Liikkuva näytteenotto, Espoo

Hyvinkään sairaanhoitoalue

  • Jenniina Harno-Tasihin, sairaanhoitaja, medisiiniset poliklinikat, Hyvinkää
  • Leena Wahlroos, kätilö, synnytysosasto, Hyvinkää

Lohjan sairaanhoitoalue 

  • Henri Florin, sairaanhoitaja, päivystyspoliklinikka, Lohja

Porvoon sairaanhoitoalue

  • Marja Lämsä, sairaanhoitaja, apulaisosastonhoitaja, tehostettu valvonta, Porvoo

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue

  • Jenny Romberg-Valkeapää, sairaanhoitaja, erikoissairaanhoidon osasto, Raasepori

Tekstit: Laura Arho, Suvi Huttunen, Marjaana Kaskamaa, Johanna Laitinen, Maria van der Meer
Kuvat: Matti Snellman, Sanna-Liisa Suominen, Moa Mannerström

Husari 6/2020