Veritulpan oireet kannattaa tunnistaa ajoissa
Asiasanat:Kansainvälistä veritulppapäivää, World Thrombosis Day, vietetään 13.10. Euroopassa menetetään 500 000 henkeä vuosittain laskimoveritulppien vuoksi.
Kun suoneen syntyy veritulppa, verenkierto estyy. Jos kysymyksessä on valtimo, seuraa elinvaurio tai kuolio. Jos taas kysymyksessä on laskimo, verenkierto häiriintyy, jolloin syntyy paikallista turvotusta ja kudostuhoa. Kuva: Heikki Valkonen
Neljännes kaikista mahdollisista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista. Suomessa noin 5 500-11 000 henkilöä saa laskimoveritulpan vuosittain. Veritulpat vaikeuttavat perussairauksien kulkua ja hoitoa.
Laskimoveritulppia esiintyy yleisimmin alaraajoissa ja keuhkoissa, harvemmin yläraajoissa, sisäelimien tai pään alueella. Ensioireena voi olla äkkikuolema.
Raajojen alueen veritulpat oireilevat kipuna, turvotuksena ja punoituksena. Sydämen ja keuhkojen alueen veritulppiin liittyy suorituskyvyn laskua, hengenahdistusta, yskää, rintakipua, pulssin nopeutumista ja kuumetta. Vatsan alueen laskimotukokset oireilevat vatsakipuna, pahoinvointina, oksenteluna, voimakkaana vatsan turpoamisena ja ripulina. Pään alueen laskimotukokselle tyypillisiä oireita ovat päänsärky, kouristelu, näön heikkeneminen ja erilaiset neurologiset puutosoireet.
Veritulppien syntymistä voi ehkäistä
Laskimotukoksen taustalla voi olla useita riskitekijöitä. Laskimotukoksen saavista potilaista 70 prosenttia on ylipainoisia, joten hyviä elintapoja tukevalla hoidolla on suuri merkitys myös tukosriskin kannalta. Riski sairastua veritulppaan kasvaa 60 vuoden iän jälkeen ja 2–3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden. Veritulppia ilmenee myös isojen leikkausten, raskauden ja synnytyksen jälkeen sekä hormonihoitojen, kuten ehkäisytablettien käytön yhteydessä.
Jokainen voi ehkäistä veritulppia huolehtimalla hyvästä nesteytyksestä, harrastamalla liikuntaa, noudattamalla terveellistä, säännöllistä ja vähärasvaista ruokavaliota ja lopettamalla tupakoinnin.
Harvemmin taustalla on periytyvä tukosalttius. Aina tukokselle ei laajoissakaan tutkimuksissa löydetä selkeää syytä.
Veritulpat kannattaa hoitaa ajoissa
Lääkärin vastaanotolle tulisi hakeutua, jos ilmenee edellä kuvattuja oireita. Voimakkaissa oireissa tulee hakeutua välittömästi päivystykseen.
Veritulpat voidaan todeta yleensä raajan, vatsan alueen tai sydämen ultraääni- tai tietokonetomografiakuvauksella. Laboratoriotutkimuksin löydetään ne potilaat, joille tukostutkimukset kannattaa tehdä. Veritulppia hoidetaan hyytymisen estolääkkeillä, jotka tukevat elimistöä sen liuottaessa hyytymää ja estävät uuden tulpan muodostusta. Hoitosukilla ja -hihoilla parannetaan verenkiertoa.
Hoito voi olla tilapäistä tai pysyvää riippuen vaaratekijöistä ja tukoksen uusiutumisen riskistä.
Uutista on päivitetty 9.10.2023.