Väsymätön tutkimuksen puolustaja
Asiasanat:Parempi kuin tavara, on mieli altis avara. Tämä Suomen Kuvalehden Kieku ja Kaiku -sarjakuvasta opittu Mika Waltarin mietelause on ollut HUSin tutkimusjohtaja, professori Anne Pitkärannan elämän johdatteleva ääni. Se on kaikunut jatkuvasti uudesta innostuvan ratkaisujen etsijän korvissa.
Anne Pitkäranta pitää yhtenä suurimpana saavutuksenaan tutkimusjohtajana tutkimuksen palvelujen digitalisointia.
”Sananparsi kuvastaa aika hyvin sitä, että maallisen mammonan haalimisen sijaan olen opiskellut ja suorittanut, tutkinut ja mennyt uusiin paikkoihin – pistänyt mieleni alttiiksi ja avartanut sitä”, Pitkäranta kertoo.
Vuodesta 2016 HUSin tutkimusjohtajana toiminut Pitkäranta jää eläkkeelle toukokuussa 2022. HUSissa Pitkäranta on työskennellyt vuodesta 1985 lähtien ja korva-, nenä- ja kurkkutauteihin hän alkoi erikoistua 1988. Lääkärin työssään hän kiinnostui sairauksien syiden selvittämisestä ja hoitojen kehittämisestä. Pitkärannasta tuli myös tutkija.
Hokema tutkimuksesta terveydenhuollon peruskivenä konkretisoitui, kun Pitkäranta alkoi tutkia ylähengitystieinfektioita. Tutkimustyö kasvatti hänen osaamistaan juuri tällä alueella. Hän osasi hoitaa potilaita entistä paremmin ja pääsi kansainvälisiin konferensseihin jakamaan asiantuntemustaan kollegoilleen ympäri maailman.
”Tutkimustyön tärkein anti on oman asiantuntijuuden terävöityminen – se, että omien löytöjen myötä kehittyy ainutlaatuiseksi osaajaksi jossain asiassa”, Pitkäranta sanoo.
Taistelu tutkimuksen rahoituksesta
Valtio alkoi leikkaamaan tutkimusrahoitusta 25 vuotta sitten. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta viipaloitiin vuosi vuodelta enemmän aina vuoteen 2015 saakka, minkä jälkeen rahamäärä on pysynyt samana.
”Rahan saannin väheneminen kertoo siitä, ettei pitkällä aikajänteellä ole ymmärretty tutkimuksen merkitystä terveydenhuoltojärjestelmälle”, toteaa Pitkäranta.
Kun hän aloitti tutkimusjohtajana, HUSin vuosibudjetista oli varattu tutkimukselle noin kaksi miljoonaa euroa.
”Teimme töitä sen eteen, että tutkimusrahoituksen merkitys ymmärrettiin. Valtion puuttuva osuus piti korvata kuntien myöntämällä rahoituksella eli HUSin omalla tutkimusrahalla. Tällä hetkellä HUSin tutkimukselle myöntämä raha on 17 miljoonaa euroa vuodessa”, Pitkäranta kertoo.
Soten uudessa rahoitusmallissa HUS on menettämässä nuo kuntien tutkimukselle myöntämät miljoonat. Tämä tarkoittaisi kliinisen tutkimuksen tyrehtymistä. Uhkakuvasta huolimatta Pitkäranta näkee tulevan sotemallin avaavan tutkimukselle myös uusia ovia.
”Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa tuo mahdollisuuden menestyä EU-rahoituksen haussa, ja uudessa sotemallissa voimme ulottaa yliopistosairaalassa tehdyn lääketutkimuksen myös perusterveydenhuoltoon.”
Lannistumaton uudistaja
Yhtenä tärkeänä saavutuksenaan tutkimusjohtajana Pitkäranta mainitsee tutkimuksen palvelujen digitalisoinnin.
”Eettisen toimikunnan puheenjohtajalla oli niin paljon papereita, että hän tarvitsi kokoukseen mennessään niille useamman matkalaukun sekä kantajan. Nyt kaikki on verkossa, niin kokoukset kuin dokumentitkin”, Pitkäranta kuvailee.
Kiekun ja Kaikun elämänohje vaikuttaa kantaneen: kollegat kuvaavat väistyvää tutkimusjohtajaa ennakkoluulottomaksi, rohkeaksi ja lannistumattomaksi siltojen rakentajaksi, joka kohtaa yllättävätkin muutokset avoimesti, ja joka ryhtyy määrätietoisesti toimiin asian kuin asian kehittämiseksi.
Teksti: Varja Siirtola
Kuva: Matti Snellman
Husari 1/2022