Varasairaala auttoi purkamaan potilasruuhkat

Herttoniemen varasairaalan perustamisen taustalla oli koronapotilaiden määrän kasvu vuoden vaihteessa. Koronapotilaat veivät paljon vuodepaikkoja sekä Helsingin kaupungin sairaaloista että HUSin vuodeosastoilta. Tämä näkyi kasvaneina ruuhkina HUSin päivystyksissä, kun potilaita ei pystytty siirtämään hoitoketjussa eteenpäin erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.

”Kun keskitimme perustason koronapotilaiden hoidon varasairaalan, saimme vapautettua paikkoja vuodeosastoilta ja purettua päivystyksen ruuhkia. Muutos näkyi jo alle viikossa”, johtava ylihoitaja Taina Ala-Nikkola HUSista kertoo.

HUSissa oli pohdittu Kirurgisen sairaalan avaamista uudelleen koronapotilaille, mutta kun tieto Helsingin suunnittelemasta Herttoniemen varasairaalasta tuli, syntyi ajatus yhteistyöstä. Käytännössä HUS tarjosi Helsingille henkilöstöään varasairaalaa varten. Sairaala avautui 10.1.2022 ja helmikuun loppuun mennessä siellä oli työskennellyt 12 huslaista. 

”Toivoimme ennen kaikkea hoitajia, joilla olisi iv-luvat. Emme olisi pystyneet ottamaan sairaalaan niin paljon potilaita ilman HUSin tarjoamaa henkilöstöä ja heidän osaamistaan”, johtava ylihoitaja Kirsi Ahonen Helsingin kaupungilta kertoo.

”Vaikka meillä itsellämme on pulaa hoitajista, näimme yhteistyön niin tärkeänä, että pyysimme priorisoimaan tätä yksiköissä. Kaikki halusivat tehdä parhaansa, sillä tilaa oli saatava myös muille kuin koronapotilaille”, Ala-Nikkola sanoo.

Siirtyvä henkilöstö säilyi HUSin palkkalistoilla. Helsinki suunnitteli heidän työvuoronsa ja toimitti ne syötettäväksi HUSin järjestelmiin. 

”Onneksi meillä oli käytössä yhteinen potilastietojärjestelmä Apotti. Muuten tästä ei olisi tullut mitään”, Ahonen sanoo.

Varasairaalayhteistyö osoitti, että hoitoketju toimii optimaalisesti, kun potilaat ovat oikeassa paikassa ja heitä hoidetaan tarkoituksenmukaisilla resursseilla. Yhteistyö todisti myös, että isoistakin organisaatioista löytyy ketteryyttä ja joustavuutta. Siitä kun ajatus yhteistyöstä puettiin sanoiksi, meni vain muutama päivä, kun ensimmäiset hoitajat olivat töissä varasairaalassa.

Yksi yhteinen päämäärä

Helsingin kaupungilta varasairaalaan siirtyi henkilöstöä laajasti eri toiminnoista. HUSista varasairaalaan siirtynyt tehohoitaja Susanne Karmaluoto kertoo, että on ollut upeaa nähdä, kuinka huikeaa ammattitaitoa ja muuntautumiskykyä eri alojen ammattilaisilta on löytynyt. Karmaluoto kehuu erityisesti varasairaalan päivittäisjohtamista. Työntekijöitä kuunnellaan ja työ suunnitellaan yhteistyössä johdon kanssa joustavasti kaikkia osapuolia kunnioittaen.

”Emme olleet huslaisia tai kaupungin työntekijöitä, vaan kaikilla oli yksi yhteinen päämäärä: potilaan mahdollisimman hyvä hoito. Kaikki ymmärsivät, että nyt asioita tehtiin poikkeavalla tavalla”, Karmaluoto kertoo.

Tavallisesti neurokirurgian tehovalvontaosastolla työskentelevä Karmaluoto oli töissä varasairaalassa kuukauden. Raha oli yksi syy lähteä, mutta tärkeitä syitä olivat myös halu vaikuttaa omalta osaltaan koronatilanteeseen terveydenhuollossa sekä mahdollisuus itsensä haastamiseen.

”Meidän ammattikuntamme on nyt kovilla, ja työkierto on yksi keino tukea työhyvinvointia ja työssä jaksamista”, Karmaluoto sanoo.

Esimerkki tulevasta sote-yhteistyöstä

Yhteistyö on ollut hyvä esimerkki myös siitä, mitä tuleva sote-uudistus voi tarkoittaa käytännössä. 

”Tässä näkyi uuden soten alku. Teimme yhteistyötä yhtenä kokonaisuutena ilman jyrkkiä organisaatiorajoja. Yhteistyön myötä tapahtui käänne siinä, miten hoidamme potilaita yhdessä”, johtajalääkäri Laura Pikkarainen Helsingin kaupungilta toteaa.

”Meillä on monta asiaa, joita voimme tehdä yhdessä. Organisaatioiden resursseja pitäisi käyttää yhdessä ja tarkoituksenmukaisesti. Tätä yhteistyötä tulemme tekemään myös hyvinvointialueiden kanssa”, Ala- Nikkola sanoo.

Teksti: Suvi Huttunen
Kuva: Matti Snellman

Husari 1/2022