Vahva yliopistosairaala on paitsi alueellinen myös koko maan etu
Asiasanat:Tutkimuksen ja opetuksen erillinen rahoittaminen vaikuttaa myös yliopistosairaalan vetovoimaan hyviä osaajia houkuttelevana työpaikkana, sanoo pitkäaikainen HUSin hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston kunniatohtori Ulla-Marja Urho.
Maatalous-metsätieteiden maisteri Ulla-Marja Urho promovoidaan 10.6. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi. Urho on ollut HUSin hallituksen jäsen vuosina 2005–2021 ja hallituksen puheenjohtaja vuosina 2009–2021. Kuva: HUS
”Tällä hetkellä kriittisintä sote- ja pelastustoimen uudistuksessa on henkilökunnan saatavuus. Hyvä tutkimuksen ja opetuksen ympäristö yhdessä yrityskulttuurin kanssa ovat tärkeä motivaatio henkilökunnan saamiseksi ja pitämiseksi”, sanoo Ulla-Marja Urho.
Urho on pitkällä urallaan HUSin hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana vaikuttanut HUSin ja Meilahden sairaalakampuksen kehittämiseen. Nykyään Meilahden kampus on ympäri Uuttamaata levittyvän yliopistosairaalan sykkivä sydän: se on noin 16 000 asiantuntijan työpaikka ja Suomen merkittävin lääke-, terveys- ja hoitotieteellisen tutkimuksen ja erikoissairaanhoidon keskittymä.
”Meilahden kampusta pitää kehittää aluepoliittisesta näkökulmasta. Erityisen vahvaa täällä ovat tutkimus-, lääketeknologia- ja ict-osaaminen sekä digitalisoitumisen taso. On koko Suomen kannalta merkittävää, mitä tulevassa sotessa Meilahden kampukselle tapahtuu”, Urho painottaa.
Tutkimuksen ja opetuksen turvaaminen uudessa sotessa ei yksin HUSin huoli
Uudessa sotessa vuoden 2023 alusta alkaen kunnat eivät enää päätä HUSin rahoituksesta eivätkä rahoita sitä, vaan rahoitus tulee hyvinvointialueiden kautta valtiolta. Yliopistosairaalan tutkimus- ja opetustoiminta sekä houkuttelevuus huippuosaajien työpaikkana ovat rahamäärän vähenemisen vuoksi vaarassa.
HUSin koko kaksikymmentävuotisen toiminnan ajan opetuksen ja tutkimuksen rahoitus on jäänyt jälkeen kuluista. Valtion osuus lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksesta on tippunut alle puoleen siitä mitä se oli 2000-luvun alussa.
”Valtion on ollut helppo antaa tämän opetuksen ja tutkimuksen kassavirran pienentyä, koska kunnat ovat riippuvaisia terveydenhuoltoalan työvoimasta ja pakotettuja maksamaan muun muassa erikoistuvien kouluttamisen kulut”, toteaa Urho.
Tulevassa sotessa hyvinvointialueet ovat yhtä lailla riippuvaisia terveydenhuollon henkilöstöstä, etenkin uusista osaajista sekä tieteelliseen näyttöön perustuvasta hoitojen kehittämisestä, eli lääketieteellisestä tutkimustyöstä.
”Toivottavasti hyvinvointialueilla ymmärretään tämä. Ilman koulutusta ei ole henkilökuntaa. HUSilla on ollut ja tulee uudessa sote-järjestelmässä olemaan hyvin toimivat päätöksentekoelimet, joissa hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ovat mukana päättämässä HUS Helsingin yliopistollista sairaalaa ja sitä kautta meitä kaikkia koskevista asioista”, Urho lisää.
Lisätietoja medialle: