Uudellamaalla nuorten osuus tartunnoissa kasvanut – hepariinia käytetään koronapotilaiden hoidossa verenhyytymisen estohoitona

”Parin viikon aikana koronavirustartunnat ovat kääntyneet varovaiseen laskuun”, johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi HUSin 31.3. järjestetyssä koronavirusinfossa. Mäkijärvi toteaa, että tartuntojen määrä pitäisi saada ainakin puolittumaan ennen kuin rajoituksia voidaan vähentää. 

Alle 20-vuotiaiden osuus on noin 24 prosenttia kaikista tartunnoista. Osuus on aiempaa suurempi. 

HUSin sairaaloissa on tällä hetkellä hoidossa 91 koronaviruspotilasta, joista tehohoidossa 26. Tilanne näkyy etenkin tehohoitopotilaiden osalta kuormituksena sairaaloissa. HUSin sairaaloissa on hyvät valmiudet koronaviruspotilaiden hoitamiseen, mutta vaikutukset muuhun sairaanhoitoon ovat merkittävät. Vaikutukset näkyvät etenkin kiireettömien potilaiden hoidossa. 

Suomessa on todettu yhteensä 2472 koronavirustartunnan saaneella brittivariantti, 224 Etelä-Afrikan variantti ja yhdellä Brasilian variantti. Uudenmaan alueella 60–70 prosentissa tartunnoista todetaan virusvariantti. 

Brittivariantti leviää noin 1,5-kertaa tehokkaammin ja aiheuttaa todennäköisesti vakavamman taudin. Etelä-Afrikan variantti leviää myös tehokkaammin ja kaikki rokotteet eivät tehoa varianttiin yhtä hyvin. Brasilian muunnoksesta tiedetään vähemmän. Myös Brasilian variantti näyttää leviävän tehokkaammin ja vastustavan rokotteita ja vasta-aineita. 

Ikä selvin riskitekijä veritulpille ja koronaviruksen vaikealle muodolle 

“Yleisesti veritulpille ja koronaviruksen taudin vaikealle muodolle altistavat riskitekijät ovat yhteisiä. Ikä on selvin riskitekijä”, kertoi osastonylilääkäri Riitta Lassila. 

Muita riskitekijöitä ovat mm. yli kolmen vuorokauden vuodelepo, kuume, tulehdustaudit, syöpäsairaus, ylipaino, sydän- ja verisuonisairaudet, raskaus ja e-pillerit sekä diabetes. Riski saada veritulppa on miehillä suurempi. 

“Veritulpan yleinen ilmaantuvuus on 1–2 tapausta 1000 henkeä kohden. Koronavirusepidemian alussa joka neljäs taudin saanut sai veritulpan”, kertoi Lassila. 

Hepariinia käytetään koronapotilaiden hoidossa verenhyytymisen estohoitona 

Hepariini estää veren hyytymistä. Keväällä 2020 koronavirusepidemian alkaessa HUSissa alettiin käyttää suuren riskin tukospotilailla hepariinia verenhyytymisen estohoitona. Estohoidon tavoitteena on vähentää verisuonitukoksia ja jarruttaa koronaviruksen vaikeaa tautimuotoa. Alkuvuonna hepariinihoito laajeni myös kotihoidossa oleville. 

AstraZenecan rokotteen on havaittu aiheuttavan haitallisen vasta-ainereaktion, joka kohdistuu omia trombosyyttejä eli verihiutaleita kohtaan. 

“Verihiutaleiden määrä laskee, josta yleensä seuraa verenvuotoriski, mutta näillä potilailla käynnistyykin hallitsematon hyytyminen”, kertoi Lassila. 

Ongelman aiheuttaja on Lassilan mukaan yhä auki. Kyseessä on vasta-ainekompleksi. Asiaa selvitetään aktiivisesti.