Usein kysyttyjä kysymyksiä HUSin synnytyssairaaloiden tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuden rajaamisesta

​Lue alkuperäinen tiedote täältä.

Miten HUS perustelee synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuden rajaamisen ja isän oikeuden vauvan ensimmäisiin päiviin? Miksi sama linjaus ei ole käytössä muun Suomen sairaanhoitopiireissä? 

Suomessa vallitsee tällä hetkellä poikkeuslaki koronavirusepidemian takia. Suomen hallitus on joutunut rajaamaan ihmisten perusoikeuksia monella eri tavalla. Epidemia on tällä hetkellä suurimmillaan Uudenmaan alueella, ja siksi alueen rajat ovat laitettiin aiemmin kiinni. Sulku purettiin 15. huhtikuuta. 

Lisäys 4.4.

Tays: Kaikki yliopistolliset sairaalat ovat yhdessä tehneet linjauksen, jonka mukaan puoliso saa 6.4. alkaen olla mukana vain synnytyksessä. Lue tiedote täältä. 

Suomen hallitus linjasi jo 16. maaliskuuta, että vierailijat sairaaloissa kielletään, ja synnyttäjällä saa olla mukanaan yksi tukihenkilö. Tästä perusoikeudesta emme ole tinkineet täysin: synnyttäjän tukihenkilö voi edelleen olla mukana normaalissa alatiesynnytyksessä. Muut rajoitukset on tehty siksi, että koronavirusepidemian takia sairaalassa liikkuvien määrää on täysin välttämätöntä vähentää minimiin. Tartuntariski on tällä hetkellä arvioituna suuri niin vastasyntyneille, synnyttäjille kuin heitä hoitavalle henkilöstöllekin. Muissa sairaaloissa kaikki vierailijat on kielletty, ja synnytyssairaalat ovat olleet tähän saakka poikkeus. Uudessa lastensairaalassa tiukennettiin hieman aiemmin vierailijoiden määrää niin, että lapsen mukana saa olla vain yksi saattaja. 

Synnytystä hoitavien kätilöiden ja synnytyslääkärien ammattikunta on terveydenhuollon yksi vaikeimmin korvattavista osista: esimerkiksi kätilöiden ammattitaito vaatii vuosien erikoiskoulutuksen. Jos koronavirus pääsee leviämään synnytyshoitotaitoiseen tai vastasyntyneitä hoitavaan henkilökuntaan, koko HUS-alueen synnyttäjien ja vastasyntyneiden potilasturvallisuus vaarantuu merkittävällä tavalla. Tätä tilannetta koetamme kaikin tavoin välttää, ja sairaalassa olevien määrän vähentäminen on pakkokeino tähän.  

On tiedossa, että koronaviruksen kantaja voi olla sekä oireileva että oireeton ja tartuttaa virusta tästä riippumatta. Tämän hetken käsityksen mukaan koronavirus ei ole erityinen riski raskaana oleville verrattuna muuhun väestöön, mutta virus voi silti aiheuttaa yksilöllisesti jopa hengenvaarallisen tilan. Olemme arvioineet riskin ja todenneet, ettei riskin vähentämiselle hyväksyttävälle tasolle ei ole olemassa muuta tehokasta tapaa, kuin rajoittaa oleskelua sairaalassa.  

HUSin ja muiden sairaaloiden ensisijaisena tehtävänä on turvata perustuslaissa taattu oikeus riittäviin terveyspalveluihin ja tätä kautta oikeutta elämään ja turvallisuuteen. HUS ottaa tehtäviensä toteuttamisessa huomioon myös muut perus- ja ihmisoikeudet ja turvaa niiden toteutumista.  Oikeuksia joudutaan kuitenkin punnitsemaan keskenään. Yleensä oikeutta elämään pidetään perusoikeuksista painavimpana. Tässä tilanteessa on ollut olemassa konkreettinen riski synnyttäjien ja muiden potilaiden turvallisuuden vaarantumisesta, jota ei ole mahdollista ehkäistä muilla keinoin. 

Miksi HUS ei ole pyrkinyt tekemään tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuden rajoittamisen sijaan eristämisiä ja muita vastaavia käytäntöjä sairaalan sisällä, joilla voidaan estää viruksen leviäminen? 

Hoitohenkilöstö on ohjeistettu oikeaoppiseen infektioiden torjuntaan ja kokoontumisten vähentämiseen. Jos synnyttäjällä on tartuntatautioireita, häntä ei missään tapauksessa sijoiteta useamman äidin kanssa samaan huoneeseen, vaan oireisille äideille tarjotaan oma huone.  

Olemme tehneet myös synnyttäjien ja tukihenkilöiden liikkumisrajauksia synnyttäneiden osastoilla, mutta niitä on ollut hyvin vaikea valvoa.  Sallivampien rajoitusten aikana kaikki synnytyssairaaloissa olleet tukihenkilöt eivät valitettavasti noudattaneet hoitohenkilöstön ohjeita huoneessa pysymisestä ja liikkumisen rajoittamisesta tarvittavalla tavalla. Tuli myös ilmi, että jotkut tukihenkilöt peittelivät tartuntatautioireitaan. Tämä arvioitiin erittäin vakavaksi riskiksi tartuntojen leviämisessä. 

Miten varmistetaan, että sektiolla synnyttänyt tai muuten heikossa kunnossa oleva saa tarpeeksi apua, jos tukihenkilö ei pääse perhehuoneeseen? Onko HUS lisäämässä henkilökuntaa synnyttäneiden osastoille? Miten henkilökunnan aika riittää, jos tukihenkilö ei ole auttamassa? 

Kaikissa synnytyssairaaloissamme on ammattitaitoinen ja sitoutunut hoitohenkilökunta varmistamassa, että äidit ja vastasyntyneet saavat parasta mahdollista hoitoa.  Normaalissa tilanteessakin synnytyssairaaloissamme hoidetaan äitejä ilman tukihenkilöä. Hoitohenkilöstömme on tottunut hoitamaan näitä tilanteita, myös yksin olevia sektiosynnyttäjiä jo ennestään. 

Normaalin synnytyksen jälkeen äiti ja vastasyntynyt pääsevät yleensä kotiin aika nopeasti, ja silloin tukihenkilö pääsee hoitamaan vauvaa. On arvokasta, että isät ja muut tukihenkilöt hoitavat vauvaa sairaalassa äidin tukena, mutta myös silloin hoitohenkilökunta on hoidosta päävastuussa.  Tukihenkilöiden keskeinen rooli on nimensä mukaisesti tukea synnyttäjää synnytystapahtuman aikana, sekä ennen ja jälkeen synnytystapahtuman. Jos synnyttäjä ei ole kykenevä huolehtimaan lapsesta, on vastuu tästä kokonaisuudessaan hoitohenkilökunnalla. Tilanne ei siis poikkea siitä tilanteesta, missä synnyttäjä olisi tullut normaalioloissa synnyttämään ilman tukihenkilöä. 

Koronavirusepidemiatilanteessa olemme varautuneet siihen, että voimme kotiuttaa hyvinvoivia äitejä ja vastasyntyneitä nopeammin.  Helsingin ja Espoon alueella voimme tehostaa kätilöiden kotikäyntejä ja etävastaanottoja pikaisella aikataululla, eli vastasyntyneen perheen on mahdollista saada ohjausta ja neuvontaa suoraan kotiin.  

Naistentautien ja synnytysten erikoisalan henkilöstötilanne HUSissa on tällä hetkellä hyvä, ja henkilöstömme on poikkeustilanteen selvittämiseen hyvin sitoutunutta. Meillä on myös suunnitelmia siitä, jos naistentautien ja synnytysten osaajia on siirrettävä erilaisissa tilanteissa muista yksiköistä enemmän apua tarvitseville osastoille. Olemme jo nyt vähentäneet muiden yksiköidemme kiireettömiä toimenpiteitä. 

Miten voi laittaa toisilleen tuntemattomat äidit samaan huoneeseen, mutta omaa puolisoa ei? Miksi perhehuoneita tarvitsee muuttaa ryhmähuoneiksi? 

Synnyttäjillä on edelleenkin kaikissa synnytyssairaaloissamme oma synnytyshuoneensa, eli huonetta ei tarvitse jakaa kenenkään kanssa. Terve, tartuntatautioireeton tukihenkilö on edelleen tervetullut mukaan normaaliin alatiesynnytykseen. Yli 80 % kaikista synnytyksistä on alatiesynnytyksiä.  

Naistenklinikalla on 94 synnyttäneiden paikkaa, joista 61 on perhehuoneita. Muut paikat ovat jo nyt useamman äidin ja vauvan huoneita. Perhepesähotellissa ja Espoon sairaalan synnyttäneiden osastolla kaikki huoneet ovat yhden hengen (perhe)huoneita. Jorvin sairaalan Perhepesässä on 4 perhehuonetta ja 3 kahden useamman synnyttäneen huonetta.  

Hyvinkäällä on 7 perhehuonetta ja 4 useamman synnyttäneen huonetta. Lohjalla perhehuoneita on 6 ja useamman synnyttäneen huoneita 3.  

Perhehuoneisiin sijoitetaan kaksi äitiä vain äärimmäisessä tapauksessa eli esimerkiksi silloin, jos sairaansijoja joudutaan eri sairaaloissa varaamaan koronaviruspotilaiden hoitoon tai synnytyksiä siirtämään HUS-alueen sisällä pienemmästä sairaalasta Naistenklinikalle. Tämä on pahin mahdollinen skenaario, johon on valitettavasti poikkeusaikana varauduttava.  

Saako isä nähdä vastasyntyneen sektion jälkeen? Saako sektiossa olla videoyhteydessä isään puhelimen välityksellä? 

Tukihenkilöllä on mahdollisuus nähdä vastasyntynyt keisarileikkauksen yhteydessä seuraavasti: 

Suunniteltu sektio

• ​Naistenklinikka: tukihenkilö voi tulla tapaamaan äitiä ja vastasyntynyttä perheheräämöön ja olla koko heräämövaiheen äidin ja vastasyntyneen kanssa​. Kätilö ilmoittaa tukihenkilölle asiasta hieman ennakkoon. 
• Espoon sairaala: tukihenkilö voi tulla tapaamaan äitiä ja vastasyntynyttä, kun äiti on siirtynyt heräämöstä osastolle. Kätilö ilmoittaa tukihenkilölle asiasta hieman ennakkoon. 
• Lohjan sairaala: tukihenkilö voi tulla tapaamaan äitiä ja vastasyntynyttä perheheräämöön ja olla koko heräämövaiheen äidin ja vastasyntyneen kanssa. Kätilö ilmoittaa tukihenkilölle asiasta hieman ennakkoon. 
• Hyvinkään sairaala: tukihenkilö voi tulla tapaamaan äitiä ja vastasyntynyttä, kun äiti on siirtynyt heräämöstä osastolle. Äiti ilmoittaa tukihenkilölle asiasta.

Normaalisti perheheräämövaihe kestää n. 2 tuntia. Pyrimme siihen, että tukihenkilö saa olla äidin ja vastasyntyneen kanssa myös Espoossa ja Hyvinkäällä synnyttäneiden osastolla suunnilleen saman ajan. Erilaiset linjaukset johtuvat sairaaloiden erilaisista tiloista. 

Päivystyksellinen sektio

• ​Naistenklinikka ja Espoon sairaala: tukihenkilö voi jäädä odottamaan synnytyshuoneeseen sektion ajaksi. Tukihenkilö voi tavata äidin ja vastasyntyneen perheheräämössä ennen synnyttäneiden osastolle siirtymistä. Jos äiti ei pysty pitämään vastasyntynyttä ihokontaktissa, kätilö tuo vauvan tukihenkilölle ihokontaktiin synnytyshuoneeseen.
• Lohjan sairaala: tukihenkilö voi jäädä odottamaan synnytyshuoneeseen sektion ajaksi, ja saa vastasyntyneen ihokontaktiin äidin siirtyessä heräämöön. Tukihenkilö saa tavata äidin hänen siirtyessään heräämöön ja heräämöstä vuodeosastolle. Heräämöön ei tukihenkilö pääse mukaan.
• Hyvinkään sairaala: tukihenkilö voi jäädä odottamaan synnytyshuoneeseen sektion ajaksi, ja saa vastasyntyneen ihokontaktiin äidin siirtyessä heräämöön. Tukihenkilö saa tavata äidin heräämöseurannan jälkeen.

Hygieniasyistä sektion aikana ei voi käyttää älypuhelinta. Heräämössä ja synnyttäneiden osastolla vaiheessa tähän on mahdollisuus. 

Miksi tukihenkilö ei saa olla mukana Helsingin Perhepesähotellissa? 

Helsingin Perhepesähotelli on myös tarkoitettu samalla tavalla synnyttäneiden ja vastasyntyneiden hoitoon kuin sairaaloissa sijaitsevat synnyttäneiden osastotkin. 

Onko mitään oletusta siitä, kuinka kauan tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuden rajoitus on voimassa? 

Tällä hetkellä ei, mutta tiedotamme heti kun muutosta tähän tulee. Arvioon vaikuttaa koronavirusepidemian leviäminen ja muiden rajoitusten lieveneminen Valtioneuvoston päätöksellä.

Rajoitus on vaikea myös meille HUSissa. Pyrimme siihen, että meidän on mahdollista purkaa rajoitukset heti, kun se on vaikean tilanteen puitteissa mahdollista.  

Miksi tulevat synnyttäjät eivät saa HUSilta tietoa poikkeustilanteista henkilökohtaisesti, vaan median ja somen kautta? 

Tieto on lähetetty alueen äitiysneuvoloihin, jotka tiedottavat asiasta omille potilailleen. Synnytyssairaaloilla ei ole kattavaa rekisteriä synnyttämään tulevista.  

Miksei synnytyssairaalaan tulevia voida testata koronaviruksen varalta siinä vaiheessa, kun he tulevat sairaalaan? Onko kaikki kätilöt testattu koronavirustartunnan varalta? 

HUSissa on käytössä kaikkia sairaaloita koskevat näytteenottokriteerit. Suomessa ei ole tällä hetkellä saatavissa pikatestejä koronavirustartunnan toteamiseksi. Tällä hetkellä näytteenotosta tulosten saamiseen menee keskimäärin 1-3 päivää. Etukäteen testaaminen ei ole tällä hetkellä hyödyllistä, sillä koronavirustartunnan voi saada testaamisen jälkeenkin. 

Olennaisinta on, että saamme synnytykseen tulevilta täsmälliset ja rehelliset tiedot heidän omista ja lähipiirinsä tartuntatautioireista. Jokaisen tulee soittaa ja kertoa tilanteensa ennen synnytyssairaalaan saapumista.  

Onko tartuntatautioireisille synnyttäjille varattu erillistä hoitohenkilökuntaa?

Jos tiedämme ennakkoon synnyttäjän tartuntatautioireista, hoitohenkilöstö ja synnyttäjä pystytään suojaamaan oikeilla suojavarusteilla. Synnyttäjälle tarjotaan synnytyksen jälkeen myös oma huone, jotta muiden sairaalassa olevien tartuntariski olisi mahdollisimman pieni. Tässä tapauksessa on erityisen tärkeää, että tiedämme ennakkoon kaikista synnyttäjän oireista, jotka voisivat liittyä koronavirustartuntaan. 

Odotamme, että henkilöstöämme voisi pian testata koronavirustartuntojen vasta-ainetestien avulla. Tällöin saamme tietoomme paremmin, ketkä ovat jo sairastaneet taudin. Nämä hoitohenkilöstöön kuuluvat voivat hoitaa tartuntatautioireisia potilaita jatkossa vähemmin riskein. 

Olen ensisynnyttäjä. Onko minulla mahdollisuutta polikliiniseen synnytykseen?

Polikliinisellä synnytyksellä tarkoitetaan äidin ja vastasyntyneen kotiutumista suoraan synnytysosastolta 6-12 tunnin kuluttua synnytyksestä. Ensisynnyttäjä on yleensä sairaalassa vähintään 36 tuntia. Keisarileikkauksen jälkeen kotiutuminen on mahdollista noin vuorokauden kuluttua, mikäli äidin vointi sen sallii. Polikliinistä synnytystä voi toivoa, mutta kotiutumisen nopeus on useimmin kiinni lapsen kuin äidin voinnista. Lopullisen päätöksen kotiutumisesta tekee lastenlääkäri (ja tarvittaessa myös synnytyslääkäri). Lastenlääkäri tarkastaa aina vastasyntyneet ennen kotiinlähtöä.

Kaikille varhain kotiutuneille suunnitellaan seuranta. Vaihtoehtoina ovat puhelinseuranta, etävastaanotto, käynti synnyttäneiden vastaanotolla tai kätilön tekemä kotikäynti.

Polikliinisen synnytyksen kriteerit

Äiti

• ​Äidillä ei ole perussairautta, joka vaikuttaa synnytyksen jälkeiseen toipumiseen tai vastasyntyneen seurantaan 
• Perhe on päihteetön, ei akuutteja psykososiaalisia ongelmia, äidillä ei mielialalääkitystä
• Äiti tai tukihenkilö puhuu ja ymmärtää sujuvasti suomea, ruotsia tai englantia
• Normaali raskaus
• Alatiesynnytys (myös komplisoitumaton imukuppi tai perätilasynnytys)
• Vedenmenosta on alle 18 tuntia 
• Äiti on GBS-negatiivinen (streptokokkibakteeri), tai GBS-positiivinen äiti saanut antibioottilääkehoidon yli 4 tuntia ennen synnytystä
• Ei tulehdusoireita synnytyksen aikana
• Verenvuoto alle 1000 ml
• Virtsaus on onnistunut 
• Anti-D-immunoglobuliinisuojaus on tarvittaessa annettu

Lapsi

• Terve, tarkkailussa ei poikkeavaa
• Raskausviikot 38+0–42+0 
• Syntymäpaino 3000–4500g, -1.0 - +2.0 SD
• Apgar-pisteitä > 6, napavaltimon pH ≥ 7.10
• Lämpö 36,5–37,5 °C
• Syke 100–160/min, hengitys < 60/min, happisaturaatio > 95 %
• Aiemmalla lapsella ei vastasyntyneisyyskauden ongelmia, jotka voivat toistua (mm. GBS-sepsis, varhainen kellastuminen)
• Lapsi on saanut K-vitamiinin 
• Lapsi on imenyt rintaa
• Lapsen hengitystaajuus, pulssi, lämpö ja saturaatioseula ovat normaalit vähintään kahdesti mitattuna
• Ei kohonnutta riskiä hypoglykemiaan tai infektioon

Kun tukihenkilö jää pois synnyttäneiden osastolta, äiti tarvitsee enemmän henkilökunnan apua. Eikö tämä ole riski hoitohenkilöstölle, kun hoidettavia potilaita on enemmän?

Tosi asiassa hoitohenkilöstöllä on kontakteja merkittävästi vähemmän, kun tukihenkilöt puuttuvat synnyttäneiden osastolta.  Naistenklinikalla se tarkoittaa yli 50:tä, Espoon ja Jorvin sairaaloissa yli 30:tä, Lohjan sairaalassa 10-15:ta ja Hyvinkään sairaalassa 20-25 henkeä, jotka eivät itse ole sairaalahoidon tarpeessa. Nämä kaikki ovat ylimääräisiä altistuksia henkilökunnalle, mutta myös toisille tukihenkilöille ja pahimmassa tapauksessa synnyttäneille ja vastasyntyneille.​

Miten synnytyssairaaloissa huolehditaan poikkeusaikana imetyksen tuesta ja synnyttävien, varsinkin synnytyspelkoisten äitien lisääntyneestä psyykkisen tuen tarpeesta? 

Kaikkien kätilöidemme ammattitaitoon ja normaaliin työskentelyyn kuuluu sekä synnytyspelkoisten äitien tukeminen synnytyksessä että imetyksen ohjaaminen synnytyksen jälkeen. Jos henkilöstömme pysyy terveenä koronavirustartunnoista eikä suurta tartunta-aaltoa tule, pystymme huolehtimaan näistä asioista myös poikkeusaikana. 

Pääkaupunkiseudulla ja Lohjalla lisätään kätilöiden kotikäyntejä ja etävastaanottoja, jotta varsinkin hyvinvoivat äidit ja vauvat voivat kotiutua sairaalasta nopeammin. Tavoitteenamme on, että etävastaanottojen kautta perheillä olisi mahdollisuus saada kontakti kätilöön ensimmäisinä kotiutumisen jälkeisinä päivinä. Hyvinkäällä kätilöt eivät tee kotikäyntejä, mutta synnyttäneiden vastaanotto ja imetyspoliklinikka toimivat normaalisti. Myös synnytyksen jälkeisiä puhelinetävastaanottoja on lisätty. 

Onko henkilökunnan määrää lisätty?

Kätilöt vastaavat aina synnyttäneiden ja vastasyntyneiden hoidosta ja henkilökuntamäärä on laskettu sen mukaisesti. Olemme myös saaneet yhteydenottoja esimerkiksi opintovapaalla olevilta kätilöiltä, joka palaavat nyt takaisin työhönsä. Erilaisilla vapailla olevien kätilöiden yhteydenotot ovat yksi hieno merkki siitä, että hoitohenkilöstöllä on suuri halu auttaa synnyttäjiä ja vastasyntyneitä tässä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa.​

Anestesialääkäripäivystäjien määrää on myös lisätty, eli kivunlievitykseen tarkoitettuja synnytyspuudutuksia saa edelleen synnyttäjän tarpeen mukaan.

Miten vastasyntyneen ihokontaktia tuetaan, jos tukihenkilö ei saa olla mukana?

Vastasyntyneen verensokeritasapainoa tuetaan parhaiten imettämällä tiheästi ja pitämällä hänet lämpimänä. Ihanteellisesti tämä toteutuu äidin kanssa ihokontaktissa. Ihokontakti pyritään mahdollistamaan myös keisarileikkauksen jälkeen leikkaussalissa ja heräämössä. Mikäli ihokontakti ei ole mahdollinen, henkilökuntamme huolehtii näistä asioista muuten, kuten tarjoamalla lisämaitoa (joka voi olla äidin omaa lypsettyä maitoa) ja pukemalla vauvan lämpimästi. Henkilökunta ei pidä vastasyntyneitä ihokontaktissa​.

Saako tukihenkilö saattaa äidin synnytyssairaalan ovelle, kun on aika tulla synnyttämään? 

Saattaminen ulko-ovelle asti on sallittua. Kun synnytys on alkanut, tukihenkilö saa olla mukana synnytyssalissa (alatiesynnytys). Sektiosynnyttäjän saattajan on jäätävä ulko–ovelle. Synnytyksen käynnistys- ja synnytysvaiheesta voi lukea tarkemmin Naistalon sivuilta. 

Saako tukihenkilö tulla sairaalaan turvakaukalon kanssa hakemaan äitiä ja vauvaa? 

Yksin ei synnyttäneiden osastolta tarvitse lähteä, vaan kätilö vie äidin ja vauvan sairaalan ala-aulaan, jossa tukihenkilö voi olla vastassa. Turvakaukaloa ei kannata ottaa mukaan sairaalaan tullessa. Emme jätä ketään yksin odottamaan, ja lupaamme auttaa kaikkia loppuun asti. 

Miten synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäoloa rajataan muualla maailmassa? 

Useissa muissa maissa synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuksien rajoitukset ovat tällä hetkellä yhtä tiukat. 

Rajoitusten tiukentamiset Suomessa liittyvät myös synnytyssairaaloiden ennakkotapauksiin ja tilanteisiin muualta maailmasta kuten Italiasta, Ranskasta tai Yhdysvalloista. Muutamissa tapauksissa synnytyshoitotaitoisen henkilökunnan määrän on kerrottu vähentyneen merkittävästi koronavirustartuntojen leviämisen myötä. Tämä on tuonut synnytysten turvalliseen hoitoon vakavan potilasturvallisuusriskin. 

Miksi synnyttäjän tartuntatautioireista tukihenkilöä ei voi pukea suojavarusteisiin, jotta hän pääsisi mukaan synnytykseen?

Myös tartuntatautioireisella synnyttäjällä on oikeus tukihenkilöön synnytyksen aikana, mutta tukihenkilön tulee olla terve. Tämä on linjaus myös normaalioloissa. Jos oma puoliso on sairas, voi mukaan tulla joku muu terve tukihenkilö.

Jos synnyttäjällä on tartuntatautioireita, henkilökunta suojautuu asianmukaisin varustein. Synnytyshetkellä terveen tukihenkilön suojapukeutumiseen ei ole tässä tilanteessa tarvetta, sillä synnyttäjän kanssa lähisuhteessa elävällä tukihenkilöllä on ollut riski tartuntaan jo ennen sairaalahoitoa.

Voiko synnytyssairaalaan tuoda omia eväitä?

• Naistenklinikka: synnyttäjillä ja tukihenkilöillä on käytettävissään jääkaappi, jossa omia eväitä on mahdollista säilyttää sekä mikroaaltouuni ruoan lämmittämiseen.  Synnyttäjälle ja tukihenkilölle tarjoillaan synnytyksen jälkeen kevyt välipala (voileipä ja kahvi/tee). HUOM! Jos synnyttäjällä on koronavirustartunta tai tartuntaepäily, ei synnytyshuoneesta voi poistua ollenkaan. 
• Espoon sairaala: synnyttäjillä ja tukihenkilöillä on käytettävissään jääkaappi, jossa omia eväitä on mahdollista säilyttää sekä mikroaaltouuni ruoan lämmittämiseen.  Synnytyshuoneesta ei voi kuitenkaan poistua eväiden hakuun terveenäkään, mutta kätilöiltä voi pyytää tarvittavaa apua. Synnyttäjälle ja tukihenkilölle tarjoillaan synnytyksen jälkeen kevyt välipala (voileipä ja kahvi/tee). 
• Lohjan sairaala: synnyttäjillä ja tukihenkilöillä on käytettävissään jääkaappi, jossa omia eväitä on mahdollista säilyttää sekä mikroaaltouuni ruoan lämmittämiseen. Synnytyshuoneesta ei voi poistua eväiden hakuun, mutta kätilöiltä voi pyytää tarvittavaa apua. Synnyttäjälle ja tukihenkilölle tarjoillaan synnytyksen jälkeen kevyt välipala (voileipä ja kahvi/tee).
• Hyvinkään sairaala: synnyttäjillä ja tukihenkilöillä on käytettävissään jääkaappi lapsivuodeosaston puolella. Kätilöiltä voi pyytää apua eväiden vientiin ja noutoon, tarvittaessa lämmitykseenkin. Synnytyksen jälkeen sekä synnyttäjälle että tukihenkilölle tarjotaan kevyt välipala (voileipä ja kahvi/tee).