Tukea suomen kielen oppimiseen
Asiasanat:Heikko suomen kielen taito ei ole este rekrytoinnille Vatsakeskuksessa. Jokainen työntekijä saa yksilöllisen perehdytyksen, johon kuuluu tarvittaessa myös kielikoulutus.
Chadani Osti aloitti sairaanhoitajana Meilahdessa osastolla M13 marraskuun alussa. Hän osallistuu parhaillaan kielikoulutuksen. Osti puhuu äidinkielenään nepalia.
Vatsakeskus on luomassa yksiköilleen monikulttuurisen perehdytyksen mallia osana HUSin perehdytysohjelmaa. Toteutus kielitaidon osalta käynnistyi tänä syksynä yksilöllisellä kielikoulutuksella, jota tarjotaan niille työntekijöille, joiden suomen kielen taito on puutteellinen.
Kielikoulutuksessa Vatsakeskus tekee tiivistä yhteistyötä Kielipalvelujen kanssa. Kielipalvelut luo jokaiselle yksilöllisen koulutuksen alkukartoituksen ja henkilökohtaisen haastattelun pohjalta. Koulutus koostuu joko ryhmä- tai yksilöopetuksesta. Marraskuun alussa kielikoulutuksessa oli 22 hoitotyöntekijää.
”Työntekijällä voi olla hyvä koulutus ja osaaminen lähtömaastaan. Me tuemme työntekijäksi kasvamista myös kielikoulutuksella. Olemme luomassa mallia, jonka avulla korostamme työntekijöidemme yksilöllisiä vahvuuksia eikä kielitaito ole este. Monikulttuurisuus nähdään työyhteisöjä rikastuttavana”, osastonhoitaja Helena Raappana sanoo.
”Haluamme nähdä potentiaalia myös niissä työntekijöissä, joiden kielitaito ei ole aivan täydellinen. Heillä voi olla vahva työkokemus. Eikä yksilöllinen perehdytys koske vain vieraskielisiä, vaan jokainen työntekijä huomioidaan yksilönä. Olemme motivoituneita ja innostuneita yksilöllisen perehdyttämisen mallin kehittämisestä”, osastonhoitaja Tommi Halonen täydentää.
Monikielisyydestä hyötyä työyhteisössä ja potilastyössä
Myös perehdyttäjiä tuetaan, jotta he osaavat ottaa huomioon puutteellisesti suomea puhuvien tarpeet perehdytyksessä. Puhutun kielen ja ammattitermien tulisi olla mahdollisimman selkokielisiä.
”On todella hyvä, että meillä on nyt standardit ja mittarit, joilla kielitaitoa ja sen kehittymistä arvioidaan. Perehdytys on nyt kielen osalta systemaattista”, johtava ylihoitaja Anna-Maija Kaira sanoo.
Vatsakeskuksessa työskentelevät hoitajat puhuvat 27 eri kieltä suomen ja ruotsin lisäksi ja osa tulee hyvinkin erilaisista kulttuureista. Siksi perehdytyksessä on huomioitava myös työkulttuuri. Monikielisyydestä on paljon hyötyä, koska todennäköisesti yksiköstä löytyy aina joku toinen, joka puhuu samaa kieltä tai tulee samasta kulttuurista. Myös potilaille löytyy usein heidän äidinkieltään puhuva hoitaja.
”Suurin osa potilastamme on suomenkielisiä ja on erittäin tärkeää turvata heille palvelut omalla äidinkielellä. Siksi haluamme panostaa suomen kielen opetukseen. Työyhteisöjen monikielisyys tarjoaa taas vieraskielisille potilaillemme yhä useammin mahdollisuuden saada palvelua omalla äidinkielellä muutenkin kuin tulkin välityksellä. Työyhteisöissä yhteistyö toimii kotimaisilla kielillä”, Kaira sanoo.
Teksti: Suvi Huttunen
Kuva: Heli Kurimo
Husari 4/2021