Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 10.12.2020 15:34

Taikatemppu – lasten päiväsairaalan potilasmäärät reippaassa kasvussa

Asiasanat:
  • Husari
  • artikkeli
  • Uusi lastensairaala

Yhä useampi lapsi voi saada hoitoa päiväsairaalassa ympärivuorokautisen hoidon sijaan.

Anita Kiianmies-Kaba ja Hanna Röksä Uusi lastensairaala

Koko ajan kehittyvä toiminta ja laajeneva osaaminen tekevät työstä päiväsairaalassa mielenkiintoisen kertovat Anita Kiianmies-Kaba ja Hanna Röksä.

Pitkäjänteinen kehitystyö on kasvattanut Uudessa lastensairaalassa toimivan Päiväsairaala ja vastaanotot Taikan potilasmäärää runsaan puolen vuoden aikana noin viidelläsadalla.

”Tulos on huima, mutta kehittämistyötä on tehty jo pitkään eli koko seitsemänvuotisen päiväsairaalan olemassaolon ajan. Tavoitteena on vähentää lasten ympärivuorokautista sairaalassaoloa ja lisätä päiväsairaalatoimintaa. Tämä auttaa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia: lapsi pystyy elämään mahdollisimman normaalia elämää kuten käymään koulussa ja olemaan yhdessä perheensä kanssa”, kertoo toimintoja luotsaava apulaisosastonhoitaja Anita Kiianmies-Kaba.

Päiväsairaala ja vastaanotot Taika palvelee potilaita kaikkialta Suomesta, mutta suurin osa potilaista tulee HUSin alueelta. Päiväsairaalassa hoidetaan muun muassa hematologisia ja elinsiirtopotilaita, reumapotilaita sekä gastroenterologisia ja endokrinologisia potilaita. Vastaanotoilla hoidetaan hematologisia potilaita sekä munuais-, maksa- ja elinsiirtopotilaita. Anestesiapalveluja annetaan esimerkiksi kuvantamisen tutkimuksia varten.

Lastenklinikan erilliset päiväsairaalat yhdistettiin vuonna 2016. Kun päiväsairaala sai myöhemmin oman henkilökuntansa, kasvoi yhteenkuuluvuuden tunne ja innostus laajentaa ammattitaitoa.

”Hoitajat alkoivat perehtyä ja syventyä oman osaamisalueensa lisäksi myös muihin päiväsairaalan ja vastaanottojen toimintoihin”, kertoo Kiianmies-Kaba.

Tavoitteena on, että jokaisella hoitajalla on hallussa enemmän kuin yksi osa-alue. Laajemmalla osaamisella saadaan vahvistusta muun muassa sairaspoissaolojen ja lomien paikkaamiseen.

Sairaanhoitajilla monipuolinen työnkuva

Iso toimintaa tehostava vaikutus on ollut sillä, että hoitajia on koulutettu kanyloimaan lapsipotilaita. Tällä hetkellä yli 80 prosenttia kanyloinneista on hoitajien tekemiä. Kanyylia tarvitaan lähes kaikissa toiminnoissa, kuten erilaisissa lääkeinfuusioissa tai anestesiassa. On harvinaista, että hoitaja kanyloi lapsipotilaan. 

Koulutusta järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja sen aikana hoitajat harjoittelevat keinokäsillä ja anestesiologin opastamana. Näytön jälkeen kanylointilupa kirjataan IV-luvan yhteyteen.

”Sairaanhoitajan työ on helpottunut ja nopeutunut huomattavasti. Tämä sujuvoittaa koko sairaalakäyntiä, kun kanyloivalle lääkärille soittelu ja odottelu ovat jääneet pois. On ollut kiva oppia taas yksi uusi taito. Perheet ovat olleet tyytyväisiä lyhentyneeseen sairaalassaoloaikaan”, sanoo sairaanhoitaja Hanna Röksä.

Hanna Röksä Uusi lastensairaala

Uudet toiminnot tuovat lisää potilaita

Päiväsairaalan toimenpidepuolella on vastikään aloitettu reumapunktiot, jotka siirtyivät sinne leikkaus- ja anestesiaosastolta. Samat potilaat saavat päiväsairaalassa myös biologisia lääkkeitä. Päiväsairaalassa perehdytään myös ilokaasun käyttöön, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa uusia potilasryhmiä. Koronan myötä myös etävastaanotot ovat lisääntyneet.

Lisää potilaita tulee syyskuun alussa voimaan tulleen uuden leukemiapotilaiden hoitoprotokollan myötä. Leukemiaan sairastuneita lapsia tullaan jatkossa hoitamaan paljon avohoidossa. 

Myös Jorvin päiväsairaalan kanssa hyvä yhteistyö tiivistyy entisestään; potilaat ja henkilökunta liikkuvat sairaaloiden välillä ketterämmin.

“Päiväsairaalan toiminta kehittyy ja juuri se tekee tästä niin mielenkiintoisen ja monipuolisen työpaikan. Itse olen perehtynyt lähes kaikkiin päiväsairaalan toimintoihin”, kertoo Röksä.

”Oma motivaatio on keskeisin asia kehittämisessä”, sanoo Kiianmies-Kaba. 

Hän pyrkii toimimaan myös itse esimerkkinä. Kiianmies-Kaba on kouluttautunut muun muassa Apotti-tukihenkilöksi ja on siten voinut paremmin auttaa henkilökuntaa jälleen uudessa toiminnan muutoksessa.

“Tehtäväni on antaa välineet, joiden avulla voimme toteuttaa parasta mahdollista hoitoa”, hän sanoo.

Teksti: Jonna Suometsä ja Marjut Vuolle
Kuvat: Matti Snellman

Husari 6/2020