Siirry pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 8.4.2022 15.33

Suojelutyöstä sopimisessa ja käytännöissä edelleen haasteita

Asiasanat:
  • TES-sopimus 2022

Viikko sitten alkanut hoitajajärjestöjen lakko muutti HUSin arkea merkittävästi. Suojelutyön määrä rajaa potilashoidon laajuutta. Viikon aikana neuvotteluissa on tapahtunut edistymistä, mutta myös kipukohtia löytyy.

Suojelutyöneuvotteluja on käyty hoitajajärjestöjen kanssa päivittäin. Lakon alkaessa näkemykset riittävästä suojelutyön määrästä olivat kaukana toisistaan, mutta viikon aikana lähentymistä on tapahtunut. Edelleen näkemykset eroavat. HUSin esitykset suojelutyöneuvotteluissa perustuvat lääketeellisten asiantuntijoiden arvioon potilashoidon tarpeesta. ”Esitykset eivät ole kannanottoja lakko-oikeuteen tai palkkaratkaisuun, vaan ne perustuvat potilaiden päivystyksellisen ja kiireellisen hoidon turvaamiseen”, sanoo hallintoylihoitaja Marja Renholm.

Lain mukaisesti suojelutyön määrästä päättävät järjestöt. ”Silloin ne käytännössä ottavat vastuun potilasturvallisuudesta. HUS on suuri erikoissairaanhoidon organisaatio ja meillä hoidetaan vakavasti sairaita potilaita. On todella vaativa tehtävä tuntea kaikki toiminnot ja potilasryhmien tarpeet”, sanoo hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander.

Suurin kipupiste HUSin toiminnassa koko viikon ajan on ollut diagnostisten tutkimusten saatavuus. Päivystyspotilaiden laboratorio- ja kuvantamistutkimuksien järjestämisessäkin on ollut haasteita. Kiireellisiä tutkimuksia joudutaan koko ajan perumaan. Esimerkiksi syöpäpotilaiden diagnoosien, hoitojen ja leikkausten kannalta kaikkia välttämättömiä tutkimuksia ei saada tehtyä.

Suojelutyöneuvotteluissa neuvotellaan tilanteesta vain kolmeksi päiväksi eteenpäin. Tämän lisäksi käydään vielä lisäneuvotteluja. ”Neuvottelujen lyhyt aikajänne tarkoittaa sitä, että aikaa potilaiden hoitoon kutsumiseen ja tarvittavien etukäteisjärjestelyjen tekoon on hyvin vähän. Hoitajien määrät elävät koko ajan, välillä jo neuvoteltua henkilömäärää myös vähennetään”, kertoo Renholm.

Alun hämmennyksen jälkeen työnjako toimii siten, että esihenkilöt kutsuvat jokaiseen työvuoroon sovitun määrän henkilökuntaa töihin. ”Ongelmana on, usein järjestöjen päätökset lisähenkilökunnasta tulevat vasta illalla. Neuvotteluissa luvattu henkilömäärä ei ole aina toteutunut, koska henkilöstöä ei ole tavoitettu tai työntekijät ovat kieltäytyneet tulemasta työvuoroon. On myös ollut tilanteita, joissa henkilökuntaa on ollut enemmän kuin sovittu. Tämä johtuu siitä, että työnantajalla ei ole oikeutta kysyä, kuka osallistuu lakkoon ja kuka ei”, kertoo Renholm.

Päivystyksissä pärjätty kohtuullisesti

Päivystyksissä hoitohenkilöstöä on ollut noin 60 prosenttia normaalista määrästä ja Uudenmaan Päivystysavun kyky tukea päivystysten toimintaa on niukka. ”Päivystykset eivät ole ruuhkautuneet niin paljon kuin etukäteen pelkäsimme, koska päivystyksiin on hakeutunut potilaita noin 75 prosenttia normaalimäärästä”, sanoo Ulander.

Suojelutyöneuvotteluja on käyty hyvässä hengessä. ”Kyllä meillä yhteisenä intressinä on turvata päivystyksellinen ja kiireellinen potilashoito”, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

HUS on neuvotteluosapuoli suojeluneuvotteluissa, mutta HUS ei ole neuvotteluosapuoli työmarkkinasopimusneuvotteluissa. ”Tässäkin asiassa olemme samalla puolella. Toivomme työmarkkinaneuvottelujen etenemistä ja pikaista ratkaisua”, sanoo Mäkijärvi.

Lisätietoa HUSin palveluista lakon aikana löytyy osoitteesta hus.fi/lakko.

Den svenska versionen av pressmeddelandet publiceras inom kort.