Suojamaskien käyttöön liittyviä kysymyksiä ja vastauksia
Sairaalan työntekijöiden suojaaminen tartunnoilta on ensiarvoisen tärkeää. Sillä estetään epidemian leviämistä sairaaloissa.
Suojaimia on toistaiseksi saatavilla rajallinen määrä ja niiden käyttöä ohjataan tarkasti. Henkilöstö suojataan asianmukaisesti ja kokonaistilanne huomioiden parhaalla mahdollisella tavalla.
Mihin HUSin suojainohjeet perustuvat?
HUSin suojainohjeet perustuvat kansainvälisiin Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n sekä kansallisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ja Työterveyslaitoksen ohjeisiin. Koronavirusepidemiaa koskevat suojainohjeet koskevat kaikkia HUSin sairaaloita ja yksiköitä.
Milloin käytetään kirurgista suu-nenäsuojusta?
Kirurgista suu-nenäsuojainta käytetään yhdessä muiden suojavarusteiden kanssa koronaviruspotilaiden tai -epäilyjen hoidossa silloin, kun ei tehdä aerosolia tuottavia toimenpiteitä. Näissä toimenpiteissä koronavirusta voi levitä potilaan hengitysteistä huoneilmaan sumumaisesti ja silloin tarvitaan tiiviimpiä suojaimia (FFP2 ja FFP3).
Kirurgisella suu-nenäsuojaimella on myös mahdollista suojata potilaita mahdolliselta tartunnalta. Lisäksi kirurgista suu-nenäsuojainta käytetään kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa sitä on ohjeistettu käyttämään jo ennen koronavirusepidemian alkamista.
Milloin käytetään FFP2- tai FFP3-maskeja?
FFP2- tai FFP3-hengityksensuojainta käytetään koronaviruspotilaiden ja potilaiden, joilla epäillään koronavirustartuntaa, kun heille tehdään aerosolia tuottavia toimenpiteitä. Näissä toimenpiteissä koronavirusta voi levitä potilaan hengitysteistä huoneilmaan sumumaisesti. Aerosolia tuottavia toimenpiteitä tehdään pääosin teho- ja valvontaosastoilla, päivystyspoliklinikoilla, ja joillakin vuodeosastoilla.
Miksi kaikki potilastyötä tekevät eivät käytä koko ajan kirurgista suu-nenäsuojainta?
Infektiolääkärit arvioivat kussakin tehtävässä tarvittavan suojauksen. Potilastyössä työntekijöiden suojauksen taso määrittyy työtehtävän ja -yksikön mukaan. Suojainten kysyntä on maailmanlaajuisesti todella suurta ja niiden saatavuus epävarmaa. Tämän vuoksi suojainten käyttö tulee olla hyvin harkittua.
Periaatteena HUSissa on, että yksiköissä käytetään oikeanlaisia suojaimia, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla. Näin suojaimia riittää tehtäviin, joissa niiden käyttö on välttämätöntä. Henkilökunnan suojamaskien käyttöä on lisätty ja tullaan lisäämään asteittain. Päivitämme ohjeitamme jatkuvasti muuttuvan tilanteen mukaisesti. Suojaimiin liittyviä asioita linjataan säännöllisesti HUSin pandemiakoordinaatioryhmässä.
Miten huomioidaan riskiryhmiin kuuluvat potilaat?
Infektioherkkien potilaiden hoitoon on vakiintuneet hoitokäytännöt, joita noudatetaan myös epidemian aikana. Puolustuskykyä heikentäviä hoitoja saavia syöpä- ja elinsiirtopotilaita lähikontaktissa hoitava henkilökunta käyttää kirurgista suu-nenäsuojainta.
Laboratorioiden ja kuvantamisen henkilökunta käyttää kirurgista suu-nenäsuojainta potilastyössä 8.6.2020 alkaen. Lisäksi poliklinikoiden ja päiväsairaaloiden henkilökunta käyttää suojainta hoitaessaan lähikontaktissa yli 70-vuotiaita potilaita.
Kaikkien riskiryhmään kuuluvien potilaiden suojaamiseen sekä tarkkailuun kiinnitetään sairaalassa epidemian aikana tavanomaistakin enemmän huomiota.
Koronavirusepidemiaa koskevat suojainohjeet täydentävät normaalitoiminnan suojainohjeita, eivät kumoa niitä. Normaalitilanteessakin suojamaskeja käytetään muun muassa kirurgisissa toimenpiteissä. Nämä käytänteet ovat tietenkin voimassa myös koronavirusepidemian aikana.
Käytetäänkö suojamaskeja vain koronaviruspotilaiden hoidossa?
Koronavirusepidemiaa koskevat suojainohjeet täydentävät normaalitoiminnan suojainohjeita, eivät kumoa niitä. Suojamaskeja käytetään koronaviruspotilaiden hoidon lisäksi kaikissa niissä tilanteissa, joissa niitä on käytetty ennen koronavirusepidemiaakin.
Voiko sairaalassa hoidettavana oleva potilas käyttää suojamaskia?
Silloin kun potilaan tila vaatii suojamaskin käyttöä, hän saa tarvittavat suojamaskit sairaalasta. Muissa tapauksissa potilas voi halutessaan käyttää sairaalassa omaa suojamaskiaan.
Voiko sairaalassa hoidettavana oleva potilas vaatia henkilökuntaa käyttämään suojamaskia?
Henkilökunta käyttää suojamaskia ja muita suojaimia kaikkia yksiköitä sitovien ohjeiden mukaisesti. Suojainten käyttötavat ja -tilanteet ovat yhteneväiset koko HUSissa.
Tarvitseeko potilaan saattaja suojamaskin?
Potilaan voinnin tai hoidon kannalta tarpeellinen saattaja voi tulla mukaan vastaanottokäynnille, mutta hänellä ei saa olla hengitystieoireita. Suosittelemme saattajalle suojamaskin käyttöä. Jos saattajalla ei ole omaa maskia, hän saa kirurgisen suu-nenäsuojaimen yksiköstä.
Onko HUSissa käytössä olevat suojamaskit testattu?
HUSissa käytössä olevia CE-merkittyjä suojamaskeja ei testata. Sen sijaan HUSissa on testattu vuoden 2009─2011 sikainfluenssapandemiaa varten Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhdessä hankittuja FFP-hengityksensuojaimia, joiden päiväys oli vanhentunut. Lisäksi HUS tulee testauttamaan kaikki saapuvat suojainerät, jotka eivät tule vakiolähteistä. Suojamaskit otetaan käyttöön vasta sen jälkeen, kun testitulokset ovat tulleet ja osoittaneet niiden olevan käyttötarkoitukseensa sopivia.
Julkaistu 15.4.2020. Päivitetty 8.6.2020. Päivitämme ja täydennämme kysymyksiä ja vastauksia tarpeen mukaan.