Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 13.10.2020 14:44

Saippuakuplia ja positiivisia sairaalakokemuksia

Asiasanat:
  • artikkeli
  • Husari

Sairaalaklovnit ovat klovnerian ammattilaisia, joiden tehtävänä on luoda lapsille myönteisiä sairaalakokemuksia, antaa psykososiaalista tukea ja lisätä viihtyvyyttä sairaalassa.

Sairaalaklovni

Elina Reinikka alias Tri Helli Hykkyrä kertoo, että klovnerian avulla voi ylittää rajoja myös silloin kun yhteistä kieltä ei ole tai potilasta jännittää kovasti.

Sairaalaklovnit toimivat HUSin Uuden lastensairaalan ja Jorvin sairaalan lisäksi kaikissa yliopistosairaaloissa ja kuudessa keskussairaalassa. 
 
Sairaalaklovnit saattavat kohdata arkipäivän aikana vastaanotoilla ja osastoilla lähemmäs sata lasta, omaista ja henkilökunnan jäsentä. Klovnit kohtaavat lapsen ennen kaikkea lapsena, ilman sairautta ja diagnooseja.  
 
”Sairaalaklovni pystyy ylittämään rajoja leikin, fyysisen teatterin ja muusikin keinoin myös tilanteissa, joissa yhteistä kieltä ei ole tai potilasta jännittää kovasti sairaalassa oleminen. Leikin voima on mahtava ja lapset osaavat ottaa tilanteista ja klovneista kaiken ilon irti”, 10 vuotta sairaalaklovnina työskennellyt Elina Reinikka alias Tri Helli Hykkyrä sanoo.

Vaikka sairaalaklovnit eivät osallistu hoitotyöhön, heidän on tärkeää ymmärtää, mitä hoitotilanteissa tapahtuu. Leikkaus- ja anestesiaosastolla klovnit ovat saaneet esimerkiksi koulutusta kipuhoitajalta ja anestesialääkäriltä. Sairaalaklovneja koskevat lisäksi samat vaitiolo-, hygienia-, rokote- ja rikostaustan selvityssäädökset kuin muitakin sairaaloissa ja lasten parissa työskenteleviä. 

Hoitohenkilöstö ja sairaalaklovnit ovat tiivis tiimi 

Uuden lastensairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla klovnit ovat arkiaamupäivisin lasten tukena muun muassa päiväkirurgisissa toimenpiteissä sekä leikkauksiin, sädehoitoon ja magneettikuvaukseen saatettaessa.

Klovnit saavat jo etukäteen tiedon aamupäivän potilaista. Henkilökunta myös vinkkaa klovneille, ketkä potilaat saattaisivat hyötyä klovnin läsnäolosta. Osaa potilaista klovnit lähestyvät itse. 
 
”Toimenpideklovneria on vakiintunut osaksi osastomme toimintaa ja se on osoittautunut vuosien aikana erinomaiseksi tavaksi lievittää lasten ja myös vanhempien pelkoa ja jännitystä. Lähdimme innolla muutama vuosi sitten mukaan kehittämään toimintaa Suomessa, ja perheiltä saamamme positiivinen palaute osoittaa, että se kannatti”, osastonhoitaja Heli Järvelä kertoo.  
 
Toimenpideklovneriasta hyötyvät kaiken ikäiset potilaat. Pienimmät lapset ovat tilanteissa yhdessä vanhempien kanssa, mutta teini-ikäiset lapset saattavat haluta klovnin mukaan toimenpiteeseen vanhempien sijasta. Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa korostuu, kun klovni on mukana toimenpiteessä. 
 
”Toimenpideklovneria on tuonut aivan uutta syvyyttä työhön. Meillä on henkilökunnan kanssa yhteinen päämäärä auttaa potilasta”, Reinikka sanoo.  
 
Myös tutkimustulokset kertovat toimenpideklovnerian hyödyistä. Keväällä 2018 tehdyn LAPSUS-tutkimuksen (Lapsiperheiden uudistuva sairaala - Potilaskokemus palvelupolkujen arvon kehittäjänä) mukaan, toimenpiteeseen valmistava klovneria vaikuttaa lapsipotilaiden ja vanhempien potilaskokemukseen positiivisesti, lievittää jännitystä ja lisää positiivisia emootioita. 

Punanenä kasvomaskin päälle

Keväällä 2020 sairaalaklovnit joutuivat pitämään tauon toiminnassa koronaviruspandemian vuoksi. Tuolloin kehitettiin erilaisia etätyömuotoja, kuten Punanenästudio ja Klovniluuri, lasten ja perheiden iloksi. Elokuussa klovnit pääsivät jälleen työn touhuun.
 
”Käytämme sairaalassa kasvomaskeja samalla tavoin kuin henkilökuntakin. Vaikka puoliksi peitetyt kasvot vievät ilmaisuvoimaa, on hyvänä puolena se, että lapset ovat jo sairaalassa ja sairaalan ulkopuolella maskeihin tottuneet”, Reinikka sanoo. 

Klovnitoiminta monipuolistuu

Klovnitoimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan potilaiden tarpeita. Toimialajohtaja Jari Petäjällä ja toiminnanjohtaja Kari Jagtilla on samansuuntainen näkemys tiivistä yhteistyöstä.

Jari Petäjä, toimialajohtaja: ”Haluamme HUSissa luoda sairaalakäynnistä mahdollisimman positiivisen kokemuksen lapselle ja perheelle. Sillä saattaa olla pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia. Välitön hyöty näkyy erityisesti pitkäaikaisten potilaiden ja perheiden kohdalla siinä, että seuraava lähtö sairaalaan on aina helpompaa, kun odotettavissa on myös mukavia asioita.”

Kari Jagt, Sairaalaklovnit ry:n toiminnanjohtaja: ”Sairaalaklovnien toiminta muuttuu ja kehittyy koko ajan yhteistyössä sairaalan kanssa. Meillä on suunnitelmissa laajentaa klovnitoimintaa muun muassa pelkopotilaiden esikäynneille ja Päiväkeskus Vuoren autismikirjon potilaiden kanssa työskentelyyn.” 
 
Jari Petäjä: ”Tulevaisuudessa näen klovnitoiminnan kehittyvän edelleen. Klovnikohtaamiset ovat vaikuttavaa toimintaa, jolle on selvä tarve. Kehittyvät teknologiat ja tutkimus tuovat uusia tapoja hyödyntää klovneriaa lasten hyväksi, kuten toimenpideklovnerian laajeneva käyttö on osoittanut.” 
 
Kari Jagt: ”On hieno asia, että kaikki viisi yliopistosairaalaa ovat lähteneet omista lahjoitusvaroistaan maksettavilla omarahoitusosuuksilla lisäämään sairaalaklovnitoimintaa. Tämä kertoo osaltaan syvenevästä yhteistyötä.”  

Teksti: Jonna Suometsä
Kuvat: Matti Snellman

Husari 5/2020