Siirry pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 6.10.2021 09.30

Rokottamattomuuden hintalappu jopa miljardi

Asiasanat:
  • korona
  • koronarokotus

HUSissa on tehty teoreettinen laskelma rokottamattomien henkilöiden koronavirustaudin hoidon kustannuksista erikoissairaanhoidossa Suomessa tulevina vuosina.

HUSissa laadittu teoreettinen laskelma lähtee siitä oletuksesta, että jokainen rokottamaton henkilö tulee ennemmin tai myöhemmin saamaan koronavirustartunnan ja osa heistä päätyy sairaalahoitoon. Riski päätyä sairaalahoitoon vaihtelee ikäryhmittäin. Esimerkiksi alle 20-vuotiaiden tartunnan saaneiden riski päätyä sairaalahoitoon on arvioitu 0,5 prosentiksi, mutta yli 70-vuotiailla riski on jo 30 prosenttia.

 

Ikäryhmä Ikäryhmän koko Rokotus% Riski joutua sairaalaan
(%-osuus tartunnan saaneista)
Sairaalahoitoon
päätyvien määrä
0-9 547942 0 0 0
10-19 611151 81 0,5 642
20-29 661400 73 1 1786
30-39 718761 75 5 8985
40-49 666421 75 5 8330
50-59 714929 83 10 9294
60-69 711226 87 15 13869
70-79 586554 91,5 30 14957
80-89 258562 94 30 4654
90+ 50 847 93 30 1068
        63 584

Koronaviruspotilaiden hoidon keskikustannus HUSissa on ollut 16 338 euroa. ”Arvioimme, että rokottamattomien suomalaisten koronavirustaudin sairaalahoidon kustannukset tulevat olemaan noin miljardi euroa. Laskelman mukaan nykyisillä rokotuskattavuuksilla Suomessa lähes 64 000 henkilöä tulee vielä tarvitsemaan koronavirustaudin vuoksi sairaalahoitoa tulevien vuosien aikana. Toki tämä rokottamattomuuden hintalappu laskee, jos rokotuskattavuus nousee tai markkinoille tulee koronavirustaudin kulkua oleellisesti helpottava lääke”, sanoo HUSin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi.

HUSissa tehdyissä laskemissa ei ole mukana lyhyistä sairaslomista, jälkipoliklinikkakäynneistä, koronan pitkäaikaisoireiden hoidosta, eläkkeistä, perusterveydenhuollon kuormituksesta tai muiden sairauksien hoitoviiveistä aiheutuvia kustannuksia.

”Vaikka kustannukset eivät toteutuisikaan noin suurina, joka tapauksessa niin sanotun jäännöstaudin kustannukset ovat valtavat ja ne ovat jostain muusta pois, ellei terveydenhuollon resursseja lisätä. Erikoissairaanhoidon resursseja tarvitaan muiden potilaiden hoitoon sen sijaan, että hoidamme potilaita, joiden tauti olisi voitu estää toimivalla ja turvallisella rokotteella”, sanoo Mäkijärvi.

”Mikäli koronaviruspotilaat jäävät tuleviksi vuosiksi pysyvästi kuormittamaan terveydenhuoltoa, tehohoidon kapasiteetin lisääminen on välttämätöntä, jotta muutkin kuin koronaviruspotilaat saadaan hoidetuksi. Tämä on hidasta ja kallista, mutta tämä työ täytyy käynnistää nyt, jotta emme jää nykyiseen tilanteeseen, jossa muiden potilaiden hoidon sujuvuutta ei voida taata”, lisää Mäkijärvi.