Raskaus ja päihteet ovat huono, mutta yleinen yhdistelmä

Kaunis koti ja hyvä työpaikka. Lapsilla puhtaat ja siistit vaatteet. Kiiltokuvan takana voi kuitenkin olla vanhempi, jonka päihteiden käyttö on vähitellen lipsunut hallinnasta.

Päihteitä käyttävä raskaana oleva tai lapsiperheen vanhempi on usein vaikea tunnistaa.

“Hän voi olla kuka tahansa meistä. Päihteiden käyttö ei aina näy ulospäin”, sanoo ETU-hankkeen projektisuunnittelija Julia Ollila.

ETU-hankkeen tavoitteena on selkeyttää päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palveluita Etelä-Suomen alueella. Palveluita toki jo on, mutta ne ovat sirpaleisia ja hajallaan. Tulevaisuudessa jokainen voisi siis saada yhtä laadukasta palvelua asuinpaikasta riippumatta.

Juuri ongelmien tunnistaminen tuottaa nykyisin vaikeuksia, ja nyt asiaan ollaan puuttumassa. Neuvolassa päihteiden käyttöä kartoitetaan odotusajan alussa, mutta siihen ei myöhemmin välttämättä enää esimerkiksi kiireen vuoksi palata.

“On paljon ammattilaisia, jotka eivät uskalla ottaa näitä asioita puheeksi”, Ollila sanoo.

Käytännössä palveluiden parantaminen tarkoittaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tarjottavia koulutuksia ja palveluverkoston nykytilanteen kartoittamista. Kokemusasiantuntijoilta saatavalla tiedolla on ETU-hankkeessa suuri merkitys. He tuovat ammattilaisille arvokasta tietoa tämän asiakasryhmän kohtaamisesta ja heille suunnatuista palveluista.

Raskaana olevien päihteiden käyttö on kasvava ongelma

THL:n mukaan raskaana olevista noin kuusi prosenttia käyttää päihteitä. Pääkaupunkiseudulla päihteiden käyttö on yleisempää lisääntymisikäisten naisten kohdalla kuin muualla Suomessa.

Eivätkä lukemat ole laskussa, päinvastoin. Päihteiden käyttö on paitsi yleistynyt, myös muuttunut rankemmaksi. Raskaana olevat humaltuvat samoista aineista kuin muutkin. Yleisimpiä päihteitä ovat alkoholi, amfetamiini sekä erilaiset lääkkeet.

ETU-hankkeen toisen projektisuunnittelijan Minna Marttilan mukaan alkoholi aiheuttaa sikiölle erityisen pahoja vaurioita.

“Turvallista alarajaa alkoholin käytölle ei raskauden aikana ole.”

Raskaudenaikaiseen päihteidenkäyttöön liittyy usein myös muita ongelmia, kuten mielenterveyden ja toimeentulon haasteita sekä tukiverkostojen puutetta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on puuttua päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen. Perheen tukemisella raskauden aikana halutaan turvata myös lapsen tulevaa kasvuympäristöä.

“Raskausaika on otollinen hetki muutokseen, silloin pitäisi ammattilaisten toimia.”

Eroon sirpaleisuudesta

Odottajilla on raskauden aikana useita käyntejä muun muassa neuvolassa. Päihteitä käyttävillä erilaisia käyntejä voi olla kaksi tai jopa kolme kertaa enemmän.

Nyt palveluvalikoimaan kuuluvat neuvola, erikoissairaanhoidon päihdepalvelut sekä erilaiset sosiaalipalvelut. Toisinaan vanhemmat tarvitsevat myös päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä kuntoutusta. Tämä tarkoittaa kovin montaa eri ihmistä, jotka voivat vaihtua matkan varrella.

“Päihteettömyyttä hoidetaan yhdessä paikassa ja raskautta seurataan toisessa. Tämä voi olla haastavaa ihmiselle, jonka elämänhallinta on muutenkin heikkoa”, Marttila sanoo.

Raskaus on herkkä elämänvaihe, ja sen aikainen päihteiden käyttö aiheuttaa voimakasta häpeää. Kuitenkin häpeä ja salailu voivat estää avun hakemista.

“Kukaan ei halua tulla vanhemmaksi, joka käyttää päihteitä. Tärkeää on stigman purkaminen. Kaiken tavoitteena on se, että lapsi saisi päihteettömän lapsuuden”, Ollila sanoo.

Teksti: Suvi Pärnänen
Kuvat: Ville Männikkö

Husari 1/2024