Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 13.10.2020 15:04

Psykoosihoidon edelläkävijä

Asiasanat:
  • artikkeli
  • Husari
  • Peijaksen sairaala

Psykoosipotilaiden vointi kohenee vapaamuotoisissa ryhmätapaamisissa, joissa ei puhuta sairaudesta. Sairaalajaksot vähenevät myös etäyhteyksien avulla.

Marcelo Chiramberro ja Tuomo Töhönen Peijaksen psykiatrinen osasto P1

Marcelo Chiramberro (vas. ) ja Tuomo Töhönen uskovat, että hoitoa kehittämällä voidaan vaikuttaa psykoosipotilaiden kuntoutumiseen ja työllistymiseen.

Peijaksen sairaalan psykiatrian osasto P1 on palkittu useaan otteeseen psykoosipotilaiden hoidon kehittämisestä. Osasto on saanut muun muassa Sairaanhoitajaliiton Ihmisen parhaaksi palkinnon, JHL:n Hyvissä käsissä palkinnon ja osastolla kehitetty Feeniks-hoito on lisätty WHO:n suosituksiin. Tänä vuonna osasto valittiin HUSin työhyvinvoinnin huippuyksiköksi. 

Osastolla panostetaan paljon myös opiskelijoihin ja heidän perehdytykseensä. Opiskelijoille tehtävän Cless-kyselyn tulokset ovat vuodesta toiseen erinomaiset. Maine kulkee suusta suuhun ja moni opiskelija on päätynyt P1:lle muiden opiskelijoiden suosituksesta.

Aito kiinnostus potilaisiin

Osastonhoitaja Tuomo Töhönen arvioi, että osaston hyvä maine juontaa juurensa pitkälti siitä, että henkilökunta on osaavaa ja aidosti kiinnostunut potilaista, heidän elämästään ja elämänlaadun parantamisesta. Psykiatriset sairaudet vaikuttavat usein voimakkaasti potilaan lähipiiriin ja sosiaalisiin suhteisiin, raha-asioihin sekä somaattiseen terveyteen.

”Perhetyö on keskeistä. Kaikilla ei ole omaisia, mutta onneksi useimmilla on. Psykiatrinen sairaus on aina shokki perheelle ja siihen liittyy usein myös stigmaa ja häpeää. Sitä pyrimme purkamaan”, Töhönen sanoo.

Töhönen kehuu, että toiminnan kehittämiseen on vahva tuki HUSin psykiatrian sisällä.

Vähemmän sairaalajaksoja ja kustannuksia

Feeniks-hoidon ideoi alun perin erikoistuva lääkäri Marcelo Chiramberro. Tavoitteena oli vähentää potilaiden sairaalajaksoja. Ryhmä on tarkoitettu potilaille, joiden on vaikea sitoutua hoitoon. 

Käytännössä potilaat ja henkilökunta tapaavat säännöllisesti jonkin yhteisen tekemisen, kuten ruuanlaiton tai elokuvien merkeissä, tasaveroisina, ilman sairaalavaatteita tai -rooleja. Sairaudesta puhutaan vain potilaan aloitteesta.

”Feeniks-ryhmän vahvuus on, että siinä keskitytään potilaan ongelmiin hoitoon sitoutumisessa. Pyrimme antamaan potilaalle keinoja elämänlaadun parantamiseen ja kehitämme samalla sosiaalista vuorovaikutusta”, Chiramberro kertoo.

”Ryhmätapaamiset toimivat hyvin ja sairaalahoitojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Hoito on myös kustannustehokasta”, Töhönen jatkaa.

Toinen merkittävä parannus potilaiden hoidossa on etäosasto, jossa P1:n henkilökunnan osaamista hyödynnetään asumispalveluyksiköissä asuvien potilaiden voinnin heikentyessä. Osaston henkilökunta tapaa potilaita ja yksiköiden työntekijöitä etäyhteyksien avulla, jolloin voidaan ehkäistä kalliita sairaalajaksoja. Työ on todella tehokasta, sillä suurin osa potilaista ei ole tarvinnut sairaalahoitoa etäjakson jälkeen.

”Vaikeita mielenterveyshäiriöitä sairastavien potilaiden kuntoutus ja työllistäminen on nyky-yhteiskunnassa vaikeaa. Kehittämämme hoitomuodot ovat keinoja, joilla pyrimme ratkaisemaan tätä ongelmaa.”, Chiramberro sanoo.

Feeniks-hoidosta ja etäosastosta on tullut positiivista palautetta myös potilailta.

Osasto P1

  • HUS Psykiatrian suljettu osasto, jolla hoidetaan 18-65 -vuotiaita vantaalaisia ja keravalaisia psykoosipotilaita.
  • 20 paikkaa, hybridipaikka, avohoidon ryhmä sekä intervallipotilaita.
  • Myös etäosastotoimintaa asumispalveluissa asuville psykoosipotilaille.
  • Hoidossa ensipsykoosiin sairastuneita sekä pitkään skitsofreniaa sairastaneita. Puolet potilaista tulee suoraan päivystyksestä.


Teksti: Suvi Huttunen
Kuva: Mikko Hinkkanen

Husari 5/2020