Siirry pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 15.6.2022 12.32

Professorin arvonimi Kristiina Junttilalle

Asiasanat:
  • hoitotyö
  • hoito- ja terveystieteiden tutkimus
Kuvassa Kristiina Junttila

HUS Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksessa johtajana työskentelevä erikoissairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori, dosentti Kristiina Junttila on saanut tasavallan presidentin myöntämän professorin arvonimen 10. kesäkuuta 2022. Kristiina juhli 40-vuotista taivaltaan HUSissa keväällä 2022.

”Professorin arvonimi ei ole pelkästään henkilökohtainen saavutus. En olisi tässä tilanteessa ilman työantajan eli HUSin tukea ja apua, mistä olen vilpittömän kiitollinen”, kertoo professori Kristiina Junttila. Kyseessä on erikseen myönnetty professorin arvonimi, joka on eri asia kuin yliopiston professuuri. Arvonimeen ei liity erillisiä velvollisuuksia eikä etuuksia.

Kristiina Junttila aloitti uransa vastavalmistuneena sairaanhoitajana Hyksissä vuonna 1982. Hän työskenteli 18 vuoden ajan Kirurgisen sairaalan A-leikkausosastolla sairaanhoitajana. Sen jälkeen urapolku vei erilaisiin hoitotyön asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Huhtikuusta 2019 hän on toiminut nykyisessä tehtävässään HUSin Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen johtajana.

Vapaa-ajallaan Kristiina Junttila harrastaa lukemista ja äänikirjojen kuuntelua. Lisäksi musiikki on lähellä hänen sydäntään; tänäkin kesänä tiedossa kaikkiaan neljä konserttia Haloo Helsingistä Hassisen koneeseen. Harrastuksiin kuuluvat myös kaksi koiraa ja innokas mökkeily.

Millä tavoin tämä myönnetty arvonimi tulee vaikuttamaan tehtäviisi?

En usko, että juuri mitenkään. Nykyisessä työssäni pystyn laaja-alaisesti hyödyntämään paitsi tutkimusosaamistani, myös HUSin tuntemusta. Työtehtävinäni on edistää ja vahvistaa hoito- ja terveystieteellisen tutkimuksen asemaa ja tunnettavuutta HUSissa ja sen ulkopuolella ja samalla edistää hoitohenkilöstön mahdollisuuksia osallistua tutkimustyöhön ja tutkimukselliseen kehittämistyöhön, edetä tutkijauralla sekä lisätä heidän tutkimusmyönteisyyttään. Vedän erilaisia tutkimushankkeita, joista osa on kansallisia ja osallistun muiden vetämiin tutkimushankkeisiin. Minulla on ohjattavana yhdeksän väitöskirjatutkijaa.

Mistä riittää hyviä esimiehiä, opettajia, tutkijoita, tohtorikoulutettavia ja hoitotyön kehittäjiä jatkossa?

Hoitajapula on todellinen ongelma. Lisäksi tällä hetkellä hoitotyön imago on harmittavan huono, ja minusta jopa suotta. Harvalla alalla on sellaisia kehittymismahdollisuuksia kuin hoitotyössä, mistä itse olen hyvä esimerkki!

Hoitotyöntekijöitä kiinnostaa itsensä kehittäminen ja kouluttautuminen. Näen ennemmin haasteena sen, että mitä pidemmälle hoitajat kouluttautuvat, sitä kauemmas potilaista he etääntyvät. Esimerkiksi lääkäreillä ei samaa ilmiötä näy. Olisikin tärkeää, että meillä olisi jatkossa sellainen tutkijauramalli sekä vakanssi- ja palkkarakenne, jotka tukisivat sitä, että hoitotyön tutkijat ja kehittäjät voisivat työskennellä potilashoidossa, omaa osaamistaan potilaiden hoidon kehittämisessä hyödyntäen.

Mitkä aiheet nousevat kliinisessä hoitotieteessä tällä hetkellä mielestäsi tärkeimmiksi?

Hoitotieteessä on tarve tehdä aikaisempaa enemmän tutkimusta hoitotyön käytännöistä, niiden vaikutuksesta ja merkityksestä potilaiden, henkilöstön ja organisaation näkökulmasta. Kontrolloituja koeasetelmia käytetään turhan harvoin, vaikka nekin hoitotyön arjessa onnistuvat. Myös implementaatiotutkimus on tärkeää näyttöön perustuvan hoitotyön jalkautumisen, sen esteiden ja edistävien tekijöiden tunnistamiseksi.

Minkälaisena näet HUSin hoitotyön tilan valtakunnallisesti?

Väitän, että HUS on huippusairaala myös hoitotyön osalta! Meillä on valtava joukko osaajia ja asiantuntijoita, joilla on halu kehittää omaa työtään. Magneettisairaalamallin mukainen hoitotyön kehittäminen edistää erinomaista hoitotyötä turvaten hoitohenkilökunnalle toimivat rakenteet, joissa toimia hyvien johtajien tuella. Meillä on myös vankkaa tutkimusosaamista, mm. 34 hoitajataustaista tohtoritutkinnon suorittanutta ja satoja tiedekorkeakoulu- tai YAMK-maistereita. Heidän osaamistaan pitää vain osata hyödyntää, myös monialaisissa tutkimushankkeissa. HUS on ainoa yliopistosairaala, jossa on oma hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus. Helsingin yliopistossa vuonna 2023 käynnistyvä terveystieteiden maisterikoulutus ja siihen jatkossa liittyvä tohtorikoulutus tulevat entisestään vahvistamaan hoitotieteen tutkimusta organisaatiossamme.

Digitaaliset ratkaisut, minkälaisia mahdollisuuksia ne tuovat hoitotyöhön?

Digitaaliset ratkaisut tuovat uusia mahdollisuuksia hoitotyön käytäntöjen ja prosessien kehittämiseen sekä potilaiden osallisuuden vahvistamiseen. Toki digitaalisuus edellyttää myös uudenlaista osaamista ja uutta asennoitumista kaikilta ammattiryhmiltä. Digitaalisuus antaa valtavasti uusia tutkimusmahdollisuuksia, ja onkin hienoa, että HUSissa on aktiivista eTerveystutkimusta.