Siirry pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 21.1.2019 10.00

Potilastiedote rintaimplanttien ja anaplastisen suurisolulymfooman välisestä yhteydestä

Viime päivinä on uutisoitu karheapintaisten rintaimplanttien ja harvinaisen anaplastisen suurisolulymfooman (Breast Implant Associated Anaplastic Large Cell Lymphoma, BIA-ALCL) yhteydestä.

HUSissa päätettiin syksyllä 2018 olla toistaiseksi asentamatta karheapintaisia implantteja ja myös muissa sairaanhoitopiireissä on tehty samanlaisia linjauksia hoitokäytäntöihin.

​Suomessa on 30 vuoden ajan käytetty laajasti sekä julkisella että yksityispuolella terveydelle turvallisena pidettyjä implantteja, joiden pinta on karhennettu. Karhea pinta estää implanttia siirtymästä paikaltaan leikkauksen jälkeen. Tieto siitä, että maailmalla yli 650:llä ja Suomessa kahdeksalla implantin saaneella naisella on todettu tällainen ”rintaimplanttilymfooma”, on saanut ammattilaiset muuttamaan käytäntöjään.

Kyseessä harvinainen sairaus

BIA-ALCL:n ilmaantuvuudesta ei ole tiedossa tarkkoja lukuja, julkaistuissa raporteissa arviot vaihtelevat 1:1000- 1:100 000 välillä. Kyseessä on edelleen harvinainen tauti, jonka syntymekanismi on epäselvä. Tyypillisenä oireena on ollut implantin ympärillä nestekertymä ja sen aiheuttama rinnan turvotus ja/tai löydök-senä paikallinen implanttikapselin paksuuntuma. Pienellä osalla on kuvattu rinnan iholla punoitusta tai ihottumaa. Suurimmalla osalla tauti on todettu varhaisvaiheessa ja hoidettu menestyksellisesti poistamalla im-plantti ja implanttikapseli kokonaisuudessaan. Osa potilaista on saanut syöpälääkehoitoja ja/tai sädehoitoa. Seurantatietoja ”rintaimplanttilymfooman” hoidon jälkeen on toistaiseksi rajoitetusti, mutta kokonaisennuste tämänhetkisen tiedon perusteella on hyvä.

BIA-ALCL ei ole rintasyöpä (karsinooma) eikä rintaimplanttien tiedetä lisäävän rintasyövän riskiä.

- Haluamme rauhoitella viimeaikaisista uutisista huolestuneita potilaita, joilla on karheapintainen implantti. Jos rinta on oireeton, ei ole aihetta huoleen. Säännölliset kontrollit (muut kun rintasyöpäkontrollit) eivät ole tarpeen oireettomilla potilailla eikä implantteja tarvitse varmuuden vuoksi poistaa, sanoo plastiikkakirurgian osastonylilääkäri Tiina Jahkola HUSista. 

Kaikkia potilaita, joille on asetettu implantti, informoidaan kontrollikäyntien yhteydessä tästä mahdollisesta mutta harvinaisesta ”rintaimplanttilymfooman” riskistä.

Milloin tutkimuksiin

Potilaita kehotetaan olemaan yhteydessä implantit laittaneeseen yksikköön, HUSissa Plastiikkakirurgian klinikkaan tai Rintarauhaskirurgian yksikköön, mikäli implanttirinta oireilee. Tutkimuksiin voi hakeutua myös avoterveydenhuollon kautta eli oman terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai yksityislääkärin kautta.

Implanttirinnan turvotus, kovettuma ja ihomuutokset ovat oireita, jolloin on syytä hakeutua tutkimuksiin. Tämän harvinaisen lymfooman tyypillinen ensioire on poikkeuksellinen nestekertymä, jonka punktio-nesteestä voidaan tehdä taudinmääritys. Paljon tavallisempia syitä rintaimplanteista aiheutuviin oireisiin (kipu, turvotus, kovettuminen, asentovirheet) ovat kuitenkin implantin kapseloituminen ja rikkoutuminen.  Kyhmy tai muu oire rinnassa on aina syytä tutkia ja selvittää, että kyseessä ei ole rintasyöpä.

Oireilevan rinnan tutkimuksia ovat lääkärin tekemä kliininen tutkimus: rintojen tarkastelu ja tunnustelu sekä imusolmukealueiden tunnustelu. Kuvantamistutkimuksia ovat mammografia ja ultraäänitutkimus sekä tar-vittaessa täydentävänä tutkimuksena rintojen magneettikuvaus. Jos niissä todetaan poikkeavaa, radiologi ottaa neulanäytteet rinnasta ja mahdollisesta nesteestä. Rinnan nestekertymä tulee aspiroida ja lähettää kokonaisuudessaan tutkittavaksi, että näytteestä saadaan riittävästi irtosoluja lymfooman taudinmääritystä varten.

Implantteja tutkitaan nyt entistä tiiviimmin ympäri maailmaa. HUSissa seurataan asiaan liittyvää tutkimusta ja viestintää aktiivisesti.

Lisätietoja:

Töölön plastiikkakirurgian poliklinikka p. 09 471 87461​ (ma-pe klo 9.30-10.30)

Jorvin plastiikkakirurgian poliklinikka p. 09 471 83 260 (ma–pe klo 08.30-09.30),

wbeiv.cynfgcxy@uhf.svif.suh@lkptsalp.ivroj

Kirurgisen sairaalan Rintarauhaskirurgian poliklinikka, p. 09 471 76328 (ma-pe klo 13-15).

Valviran tiedote