Potilasseerumien vasta-ainetutkimuksilla voidaan selvittää koronaviruksen esiintyvyyttä väestössä
Asiasanat:HUS Diagnostiikkakeskuksen näyteaineistoja ja vasta-ainemenetelmiä voidaan potilasdiagnostiikan lisäksi hyödyntää myös laajempiin epidemiologisiin selvityksiin väestötasolla.
Osastonylilääkäri Satu Kurkela, osastonylilääkäri Hanna Jarva ja erikoistuva lääkäri Maarit Ahava valmistautumassa satunnaisotantaan laboratorion seeruminäytteistä tutkimusta varten. Kuva: Mikko Hinkkanen, HUS
HUS Diagnostiikkakeskuksen virologian ja immunologian laboratoriossa tehdyn tutkimuksen perusteella havaittiin, että omikronvariantin ilmaantumisvaiheessa viime talvena leviäminen oli nopeaa erityisesti alle 30-vuotiaiden keskuudessa.
Tutkimuksen materiaalina olivat hiv-testien verinäytteiden ylijäämät HUSin alueella. Tutkijat valitsivat kerran viikossa satunnaisotannalla sata verinäytettä. Näytteistä etsittiin kahta koronaviruksen vasta-ainetta, N-vasta-ainetta ja S-vasta-ainetta. N-vasta-aineet kertovat sairastetusta koronasta, S-vasta-aineet joko sairastetusta koronasta tai rokotteesta.
Tutkimus käsittelee kuudentoista viikon jaksoa ajalla 15.11.2021–6.3.2022. Omikronvariantti havaittiin Suomessa ensi kertaa marraskuun 29. päivänä vuonna 2021.
Ensimmäisen viiden viikon (46–50/2021) aikana koronasta kertovia N-vasta-aineita esiintyi yhteensä 5,2 prosentissa näytteistä. Viimeisen viiden viikon (5–9/2022) aikana niitä esiintyi yhteensä 28,2 prosentissa näytteistä. Kuudentoista viikon aikana tapahtui siis nopea nousu. Erityisen paljon osuus nousi alle 30-vuotiaiden keskuudessa.
“On mahdollista, että havainto liittyy siihen, että tässä ikäryhmässä on ollut runsaammin sosiaalisia kontakteja tutkimusjakson aikana verrattuna muihin ikäryhmiin”, arvioi dosentti, osastonylilääkäri Satu Kurkela.
Vähintään 300.000 sai infektion
Aineiston pohjalta voidaan tehdä alustavia päätelmiä siitä, kuinka moni sai tutkittavan ajanjakson aikana koronavirusinfektion HUSin alueella.
”Luku on vähintään 300.000, mutta arvion perusteella reilusti enemmän”, sanoo Kurkela.
Laboratoriovarmistettu koronavirustartunta todettiin 230.000 ihmisellä. HUS-alueella asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä.
”Meillä on HUS Diagnostiikkakeskuksessa käytettävissä asiantuntemus ja näyteaineistot, joita voidaan hyödyntää potilasdiagnostiikan lisäksi myös laajoihin epidemiologisiin selvityksiin, jotka tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi kansallisiin strategioihin esimerkiksi rajoitusten suhteen”, kertoo Kurkela.
Tutkimus julkaistiin European Journal of Clinical Microbiology and Infectious diseases -lehdessä.
Lisätietoja medialle: