Plastiikkakirurgian koulutusta kohdennetaan millenniaaleille

Lääkäreiden erikoistumiskoulutusta on HUSissa kehitetty voimallisesti vuonna 2019 laaditun toimenpideohjelman mukaan. Tavoitteena on parantaa erikoistuvien ohjausta, työolosuhteita ja vaikuttamismahdollisuuksia monin eri keinoin.

Plastiikkakirurgia sai vuonna 2019 erikoistuville suunnatussa HUSin opiskelijaohjauksen palautekyselyssä keskiarvoa huonommat pisteet. Uuden opetusstrategian ansiosta plastiikkakirurgian pisteet ovat nousset kahdessa vuodessa keskiarvoa paremmiksi.

HUSin plastiikkakirurgian erikoistumiskoulutuksen kehittämisen lähtökohtana ovat olleet eri sukupolvien arvot ja asenteet sekä näkemykset elämästä, työstä ja opiskelusta. Eri sukupolvien oppimisen eroja on selvitetty useassa tutkimuksessa.

Tällä hetkellä lääketieteen eri aloille erikoistuvien opettajat ja esimiehet kuuluvat pääosin X-sukupolveen eli 1964–1979 syntyneisiin. Heidän oppimis- ja opetustapansa ovat pitkälti painottuneet kirjasta tai luentomuistiinpanoista itseopiskeluun. Erikoistuvat lääkärit ovat puolestaan millenniaaleja eli 1980–2000-luvuilla syntyneitä ja he ovat digitaalisessa maailmassa kuin kotonaan.

”Opettaa voi innovatiivisesti eri menetelmillä sen mukaan, mikä on oppijalle parasta. Uusimuotoisessa erikoistumiskoulutuksessa on olennaista, että osaamistavoitteet toteutuvat. Tärkeintä on, että osaa ja osaamisen yhdessä arviointi”, sanoo plastiikkakirurgian professori ja ylilääkäri Virve Koljonen HUSin Tukielin- ja plastiikkakirurgialta.

Palautetta nopeasti ja videoita visuaalisille oppijoille

Millenniaalit eli Y-sukupolvi on pienestä pitäen käyttänyt internetiä, pelannut konsolipelejä ja hyödyntänyt sosiaalista mediaa. Heille merkityksellinen työ on tärkeää, he ovat yhteistyöhenkisiä, sosiaalinen kanssakäynti on heille luontevaa ja he odottavat saavansa palautetta.

”Millenniaalit ovat asennoituneet jatkuvaan oppimiseen, joten meidän opettajien on ymmärrettävä, että jokainen vuorovaikutustilanne on koulutustilanne, jossa voi jakaa tietoa, antaa palautetta ja suorittaa arviointia.”, HUSin plastiikkakirurgian linjajohtaja Patrik Lassus kertoo.

Plastiikkakirurgian opettajille on laadittu strukturoituja havainnoinnin ja arvioinnin tapoja. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kouluttaja arvioi heti leikkauksen jälkeen erikoistuvan lääkärin suorituksen kahdenkeskisessä lyhyessä palaverissa.

Millenniaalit saattavat olla aiempia sukupolvia lyhytjännitteisempiä, jonka seurauksena heistä on kehittynyt visuaalisia oppijoita sekä kyvykkäitä prosessoimaan ja omaksumaan tietoa. Nyt suunnitellaan aiempaa tarkemmin, miten tietoa tarjotaan.

Luettavan kirjallisuuden määrää on rajattu, ja luennot ovat lyhyempikestoisia ja aktivoivia. Uutta on tietoiskun kaltainen, visuaalinen opetus. Esimerkiksi Virve Koljosen Instagram plastiikkaope-tilillä on aiheeltaan rajattuja, lyhyitä opetusvideoita kirurgisten välineiden käytöstä aina plastiikkakirurgian ompeluoppeihin.

Mentorointia ja kehityskeskusteluja ammatilliseen kasvuun

Eri aloille erikoistuvista lääkäreistä on HUSissa nykyisin peräti 95 prosentilla oma mentori. Hän on kokenut erikoislääkäri, jonka kanssa voi keskustella erikoistumiseen liittyvistä asioista.

”Plastiikkakirurgiassa loimme mentoroinnille ammatilliseen kasvuun tähtäävän rakenteen. Lisäksi mentoroijia ja mentoroitavia valmennettiin”, kertoo HUSin plastiikkakirurgian koulutuksen vastuulääkäri Kaisu Ojala.

Erikoistuville pidetään vuodessa kaksi kehityskeskustelua, joista toisen pitää työnantaja eli HUS ja toisen opetuksesta vastaava Helsingin yliopisto. Tällöin arvioidaan laaja-alaisesti työskentelyä plastiikkakirurgina ja erikoistuva saa osaamisestaan ja tiedoistaan numeerisen arvosanan.

HUSissa työskentelee yli 1500 erikoistuvaa lääkäriä 50 erikoisalalla. Yli 40 prosenttia Suomen erikoislääkäreistä ovat saaneet koulutuksensa HUSissa. Plastiikkakirurgiksi on erikoistumassa HUSissa parhaillaan 11 lääkäriä.