Siirry pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 9.8.2022 10.03

Peruskoulun oppilaiden mielenterveyshaasteet lisääntyneet viimeisen kahden vuoden aikana

Asiasanat:
  • Uusi lastensairaala
  • lasten ja nuorten sairaudet
  • koululaiset

97 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisten peruskoulujen rehtoreista kokee oppilaiden mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet merkittävästi kouluympäristössä viime vuosina. Mielenterveyshaasteet näkyvät muun muassa oppilaiden poissaolojen ja käytösongelmien yleistymisenä.

Aikuinen ja lapsi

Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten yhteistyössä toteuttamaan valtakunnalliseen lasten ja nuorten mielenterveyskyselyyn osallistui 118 ala- ja yläkoulun rehtoria ympäri Suomen. Kysely toteutettiin kesäkuussa 2022.

Lasten ja nuorten ahdistuneisuus nousi myös esiin tutkimuksessa, sillä 80 prosenttia kyselyyn vastanneista rehtoreista koki ahdistuksen yleistyneen koulussaan. Viime vuosina henkiseen kuormitukseen ovat vaikuttaneet isot globaalit kriisit, koronapandemia ja Ukrainan sota.

“Koronapandemia aiheutti paljon negatiivisia muutoksia lasten ja nuorten elämään: etäopetus, harrastusten rajoitukset, kontaktien niukentuminen, huoli omasta ja läheisten terveydestä. Kun pandemia alkoi helpottaa, herättiin uuteen huoleen sodasta. Taustalla on myös erityisesti lapsia ja nuoria koskettava globaali huoli ilmastosta ja luonnon tilasta”, sanoo ylilääkäri, lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari, HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

”Rehtoreiden havainnot lasten ja nuorten psyykkisen oireilun lisääntymisestä ovat samansuuntaisia kuin koululaisten viimeisimmässä terveyskyselyssä saadut tulokset: lasten ja nuorten itse raportoima ahdistuneisuus ja mielialaoireet vaikuttavat lisääntyneen viimeisten kahden vuoden aikana. Sen lisäksi myös koulupoissaolot ovat lisääntyneet”, Repokari jatkaa.

Mielenterveysalan ammattilaisia ja koulutusta kaivataan kouluissa yhä enemmän

Kyselyyn osallistuneista rehtoreista 78 prosenttia kokee mielenterveyspalveluiden kysynnän merkittävän kasvun haasteeksi. Ennaltaehkäisyä ja avun saamista ongelmien alkuvaiheessa pidetään tärkeänä niiden ratkaisemisessa, mutta oppilashuollon puutteelliset resurssit tekevät matalan kynnyksen avun saamisesta hankala.

Suuri haaste kouluissa on oikeiden henkilöiden löytäminen avoimiin työpaikkoihin. Kun ammattilaisia ei löydy koulun sisältä, koulun henkilökunnan on osattava ohjata oppilaita oikeaan paikkaan. Moni rehtori toivoo kunnalta koulutusta eri hoitomahdollisuuksista koulun henkilökunnalle. Julkisen terveydenhuollon puolella hoitoon pääsemistä voi joutua odottamaan jopa kuukausia. Lievästi oireilevia lapsia ja nuoria voitaisiin auttaa myös kevyemmillä menetelmillä esimerkiksi koulun oppilashuollossa.

Lasten ja nuorten auttamiseen voi riittää aikuisen antama tuki ja aika

Kyselyyn osallistuneiden mielestä aikaa keskittyä tehokkaasti oppilaiden mielen hyvinvointiin ei ole riittävästi. Mielenterveysalan ammattilaisten lisäksi kouluissa kaivataan enemmän oppilaita tukevia ja kuuntelevia aikuisia sekä koko henkilökunnan aktiivista osallistumista oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseen työtehtävistä riippumatta. Rehtorit toivovat oppilaille enemmän keskustelumahdollisuuksia sekä lisäresursseja ennaltaehkäisevään työhön. Pienemmät opetusryhmät sekä opettajien ja tukihenkilöiden lisääminen kouluissa on koettu hyviksi vaihtoehdoiksi.  

Kouluissa kaivataan lisää yhteistyötä sote-puolen ja lastensuojelun kanssa sekä nopeampaa reagointia ongelmiin. Kotoa saatu tuki on myös isossa roolissa ongelmien ehkäisemisessä. Monilla vanhemmilla ei riitä tähän omat voimavarat tai aika, jolloin apua tarvitaan muilta tahoilta. Moni rehtori toivoo kunnalta lisää resursseja ja ohjausta perheiden tukemiseen. 

Lastenklinikoiden Kummit mukana lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa 

Kuten kyselykin osoittaa, yleisimpiä mielenterveyden haasteita lapsilla ja nuorilla on ahdistuneisuus, joka koskettaa jopa 100 0000 lasta ja nuorta Suomessa. Kaikkien ahdinkoon ei ehditä puuttua ajoissa, vaikka ongelmien ilmaantuessa olisi tärkeää, että hoito aloitetaan tarvittaessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Ahdistuneisuuden ja mielialaoireiden hoitoon on olemassa hyviä menetelmiä (interventioita), joita on mahdollisuus ottaa käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa mutta myös oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon palveluissa – monelle lapselle ja nuorelle olisi helpompaa osallistua interventioon, mikäli se voitaisiin toteuttaa tavanomaisessa arkiympäristössä matalalla kynnyksellä”, Leena Repokari toteaa.

Repokarin mukaan yhteistyöratkaisujen kehittämisellä on mahdollista vaikuttaa tilanteeseen.

”Lastenklinikoiden Kummien ja HUS lastenpsykiatrian yhdessä toteuttama valtakunnallinen projekti Cool Kids -ahdistuksenhoitomenetelmän juurruttamiseksi perustason toimijoiden käyttöön on hyvä esimerkki monipuolisesta yhteistyöstä mielenterveyden edistämiseksi. Kyseinen menetelmä sopii erittäin hyvin lievien ja keskivaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Nämä ovat lapsilla ja erityisesti nuoruusikäisillä hyvin tavallisia, voivat suhteellisen lievinäkin aiheuttaa suurta toiminnallista haittaa ja subjektiivista kärsimystä, ja niiden tehokas ja nopea hoito auttaa suurinta osaa lapsia nopeasti”.

 

Kummien Mielen tila -kampanjalla rahoitetaan ehkäiseviä hoitomenetelmiä lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Yksi näistä on yhdessä HUSin kanssa alkuvuodesta 2020 aloitettu hanke, jossa koulutetaan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia. Kummien kampanjan avulla on jo koulutettu 125 menetelmäohjaajaa eri puolille Suomea. Cool Kids on tehokas, näyttöön perustuva hoitomenetelmä lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitamiseksi. Tutkimusten mukaan 60 prosenttia hoidon läpikäyneistä lapsista ja nuorista ei täytä ensisijaista ahdistuneisuushäiriön diagnoosia sen jälkeen. Lisäksi hoito-ohjelma tukee lapsen lisäksi koko perhettä.

Feedback

Löysitkö etsimäsi?