Nuorisopsykiatria järjestäytyi sote-kuntoon etuajassa
Asiasanat:HUSin Nuorisopsykiatriaa lähdettiin muuttamaan hyvissä ajoin vastaamaan Uudenmaan hyvinvointialueiden palvelurakennetta.
Laura Häkkinen kertoo, että potilaslähtöisenä tavoitteena on saada vähintään yksi työntekijä pysymään samana koko nuoren tutkimus- ja hoitojakson ajan.
Organisaatiorakenteen muutos lähti alun perin liikkeelle nuorisopsykiatrian omista tarpeista. Muutoksilla pyritään nopeuttamaan nuoren hoitoon pääsyä, helpottamaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä vähentämään päällekkäistä työtä.
”Pääkaupunkiseudulla joillakin alueilla nuoren odotusaika etenkin hoidon alkamiseen tutkimuksen ja annetun hoitosuosituksen jälkeen oli liian pitkä. Lähdimme korjaamaan tätä, mutta pohdimme, että samalla voisimme jo nyt organisoitua Uudenmaan hyvinvointialueiden mukaisesti”, linjajohtaja Laura Häkkinen kertoo.
Tutkimus- ja hoitoprosessit järjestettiin alueittain yhden johdon alle, kun aiemmin ne olivat eri yksiköissä.
”Uutena potilaslähtöisenä tavoitteenamme on, että saamme vähintään yhden työntekijän, lääkärin ja esimerkiksi sosiaalityöntekijän pysymään samana nuoren tutkimus- ja hoitojakson aikana. Aiemmin koko tiimi muuttui nuoren siirtyessä tutkivasta yksiköstä hoitavaan yksikköön”, Häkkinen kertoo.
Nuoren pääsy oikean palvelun piiriin nopeutuu
Käytännössä HUSin nuorisopsykiatrian avohoitopalvelut, jotka kattavat koko Uudenmaan alueen, järjestäytyivät kolmeen palvelualueeseen: läntiseen ja itäiseen sekä Helsingin avohoitopalveluihin. Tämä helpottaa osaltaan yhteistyötä hyvinvointialueiden kouluterveys-, sosiaali- sekä perusterveydenhuollon kanssa.
Kunkin alueen toiminnasta vastaa yksi ylilääkäri hyvinvointialueen peruspalveluiden toimijoiden kanssa. Osastopalvelut tuotetaan edelleen keskitetysti Psykiatriakeskuksessa Helsingissä. Lisäksi perustettiin yliopistollisten erityispalveluiden yksikkö, johon on koottu koko nuorisopsykiatrian linjaa palveleva toiminta.
Palveluiden kysyntä nousi jo ennen pandemiaa ja nuorisopsykiatriaan saapuneiden lähetteiden määrä kasvoikin vuosien 2014–2020 välillä 88 prosenttia. HUSin nuorisopsykiatrialla hoidettujen potilaiden määrä on kasvanut samassa ajassa noin 10 prosenttia. Noin puolet saapuneista lähetteistä ei täytä erikoissairaanhoidon kriteerejä ja ne palautetaan konsultaatiovastauksen kanssa.
Tällä hetkellä HUSin nuorisopsykiatrialla on hoidossa noin joka kymmenes 13–17-vuotias nuori Uudeltamaalta.
”Lähetteiden kasvu ja hoidossa olevien potilaiden suuri määrä saattaa heijastaa perustason palveluiden riittämättömyyttä tai toimimattomuutta. Palvelujärjestelmä on pirstaleinen eikä nuorta osata aina heti ohjata oikean palvelun piiriin”, Häkkinen sanoo.
Hän arvioi, että myös perustason kyky ja kapasiteetti vastata hoidon tarpeeseen vaikuttaa liian vähäiseltä. Lievistä ja keskivaikeista häiriöistä kärsivät nuoret reagoivat yleensä hyvin näyttöön perustuvaan hoitoon. Hoito tulisikin aloittaa heti alkuvaiheessa.
Keskitettyjä palveluita hyvinvointialueille
Organisaatiouudistuksen myötä nuoret saivat omat erityispalvelujen poliklinikkansa. Palveluihin kuuluvat nuorten neuropsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, vaikeasti oireilevien nuorten, nuorten päihdepsykiatrian sekä nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimuksen polikliiniset palvelut.
”Erityistason tutkimusten ja hoidon lisäksi otamme vastuuta hoitoketjuyhteistyöstä perustasolla, ja teemme suoraa yhteistyötä hyvinvointialueiden eri toimijoiden kanssa muun muassa koulutusten ja reaaliaikaisen konsultaatiotoiminnan avulla”, erityispoliklinikoiden ylilääkäri Elina Santti kertoo.
”Toimintamme kytkeytyy erikoisalamme tieteelliseen tutkimukseen, ja jatkossa pyrimme vahvistamaan nuorten erityispalveluja valtakunnallisesti kehittämällä edelleen erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen yhteistyömalleja”, Santti lisää.
Teksti ja kuva: Jukka Peltola
Husari 1/2022