Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 17.3.2022 10.55

Monta organisaatiota – tavoitteena yksi yhtenäinen tapa toimia

Asiasanat:
  • Husari
  • Perusterveydenhuollon yksikkö
  • perusterveydenhuolto

Sote-uudistuksessa on tärkeää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon aito yhteistyö potilaan hyväksi. HUSin perusterveydenhuollon yksikkö kutoo verkostot näiden organisaatioiden välille.

Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, ylilääkäri Anders Mickos.

Ylilääkäri Anders Mickosista on tärkeää pitää yllä koko Uudenmaan alueen tasoista vuoropuhelua, jotta Uudellamaalla toimittaisiin yhtä saumattomasti kuin muilla hyvinvointialueilla tullaan toimimaan. Taustalla eKonsultaatiohankkeen projektipäällikkö Marika Seppänen ja toimistosihteeri Aila Hovi.

Sote-uudistuksessa Uudenmaan alueelle tulee erillisratkaisu, ja erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto jäävät eri organisaatioihin. Erillisratkaisun myötä elämään jää myös perusterveydenhuollon yksikkö, joka on vahvasti mukana suunnittelemassa yhteistyötä HUSin, hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa. 

”Haluamme pitää yllä koko Uudenmaan tasoista vuoropuhelua, jotta järjestelmä olisi sellainen, että asiakas ei huomaisi Uudenmaan erillisratkaisua ja siirtymistä organisaatiosta toiseen. Näin toimisimme Uudellamaalla yhtä saumattomasti ja joustavasti kuten muilla hyvinvointialueilla tullaan toimimaan”, perusterveydenhuollon yksikön johtaja, ylilääkäri Anders Mickos sanoo.

Hyvät keinot kaikkien käyttöön

Mickos aloitti nykyisessä työssään syyskuussa 2021. Sitä ennen hän teki valtaosan työurastaan terveyskeskuksissa potilas- ja esihenkilötyössä sekä viimeiset kahdeksan vuotta Sipoossa johtavana lääkärinä ja palvelujohtajana. 

Mickos uskoo, että perusterveydenhuollon toimintayksiköt tulevat todennäköisesti vahvistumaan sote-uudistuksen myötä, mutta silti koko Uudenmaan alueen yhteistyölle on tarve, jotta neljä hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki eivät ajattelisi ja toimisi liian eri tavoin. 

”Ilmiöt Uudellamaalla ovat yhteisiä, eivätkä kosketa vain yhtä hyvinvointialuetta. Onkin erittäin tärkeää, että hyvinvointialueiden kesken voidaan jakaa kokemuksia hyvistä ratkaisuista, ja näin saada ne koko Uudenmaan alueen käyttöön”, Mickos toteaa.

Integraation tekijä

Jo ennen sote-uudistusta Perusterveydenhuollon yksikkö on kehittänyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota, ja tätä toimintaa he tukevat jatkossakin. 

”Tarjoamme erilaisia mahdollisuuksia, joilla integraatio käytännössä toteutuu. Tästä esimerkkinä on reaaliaikainen eKonsultaatio. Sen avulla erikoissairaanhoidon osaaminen saadaan perusterveydenhuollon käyttöön ilman, että potilasta tarvitsee siirtää erikoissairaanhoitoon. Samalla myös tietotaito välittyy potilasta hoitavalle lääkärille tai muulle ammattilaiselle”, Mickos kuvailee. 

Vuoden 2022 alusta yksikkö hallinnoi myös integraatiota edistävien hankkeiden rahoitusta. 

”Hankkeissa pilotoidaan uusia toimintatapoja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille, ja usein niihin liittyy myös jokin digitaalinen komponentti”, Mickos kertoo.

Perusterveydenhuollon yksikön henkilöstöä Paula Häkkänen, Marika Seppänen, Anders Mickos ja Aila Hovi.
Perusterveydenhuollon yksikkö tukee monin eri tavoin integraatiota perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Kuvassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vs. ylilääkäri Paula Häkkänen, eKonsultaatiohankkeen projektipäällikkö Marika Seppänen, ylilääkäri Anders Mickos ja toimistosihteeri Aila Hovi.

Verkostojen ylläpitäjä

Perusterveydenhuollon yksikön toiminta pohjautuu pitkälti verkostojen toimintaan, jotka kokoavat eri organisaatioiden ihmiset yhteen tietyn teeman ympärille. 
 
”Yksikkömme ylläpitää useita koulutukseen, kehittämiseen ja johtamiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä verkostoja, ja pidän näitä kaikkia verkostoja erittäin tärkeinä”, Mickos sanoo.

Hyvä kierre -projektin verkostoissa sote-asiantuntijat ja järjestöt kehittävät ja ottavat käyttöön terveyden edistämiseen ja hyvinvointiin liittyviä yhteisiä toimintamalleja. Tällaisia verkostoja ovat esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointia käsittelevä verkosto sekä lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvä verkosto. 

Osaamista kehittämässä

Yksikön tehtävää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdyspinnassa kuvaa sekin, että se vastaa yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksesta sekä jatkokoulutuksen koordinoinnista ja kehittämisestä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. 

”Se on meille varsin luonteva rooli, sillä toimimme yliopistosairaalassa perusterveydenhuollon äänenä.” 

Erikoistumiskoulutuksen lisäksi yksikkö kehittää sote-ammattilaisten osaamista muillakin tavoin, kuten tarjoamalla lyhyitä perehtymis- tai oppimisjaksoja perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon tai sosiaalitoimeen sekä kehittäjävalmennuksia.

”Tahtotilamme onkin toimia apuna ja tukena sote-alan ammattilaisille, jotta hyvät käytännöt ja osaaminen monistuvat kaikkien hyväksi”, Mickos toteaa.

Lihavuuden ehkäisy ja hoito -verkostosta työkaluja itselle ja muille

Ravitsemusterapeutti Tiia Kunnas.
Verkostotyön avulla hyvä hoito pystytään tuomaan kaikkien saataville tasapuolisesti, Tiia Kunnas kertoo.

Tapiolan terveysasemalla työskentelevä ravitsemusterapeutti Tiia Kunnas on mukana Lihavuuden ehkäisy ja hoito -verkostossa.
 
”Työssäni koen tärkeäksi puhua ylipainon ja lihavuuden hyvästä hoidosta. Olen saanut verkoston kautta olla mukana luomassa konkreettisia työkaluja siihen, miten potilaan kanssa voi ottaa painon puheeksi rakentavalla tavalla, ja pystyn antamaan myös lääkäreille ja hoitajille välineitä tähän keskusteluun”, kertoo Kunnas. 

Yhdessä tekemistä kaikkien hyväksi

Verkostossa toimii lähes sata ammattilaista, kuten sairaanhoitajia, lääkäreitä ja ravitsemusterapeutteja niin julkiselta ja yksityiseltä sektorilta kuin järjestöistäkin. 

”Verkostotyöskentelyssä on hyvää se, että kaikkien ei tarvitse miettiä ja suunnitella samoja asioita, vaan hyödynnämme toistemme osaamista ja teemme asioita yhdessä. Saamme jalkautettua samaa hyvää hoitoa tasa-arvoisesti kaikille.”

Kansanterveystyön johtajien verkosto pui yhteisiä haasteita

Ylilääkäri Tanja Nummila.
Yksi verkostotyön hyvistä puolista on se, että nimille saa kasvot. Se helpottaa yhteistyötä, Tanja Nummila sanoo.

Lohjan terveysasemien ylilääkäri Tanja Nummila on mukana Uudenmaan alueen Kansanterveystyön johtajien verkostossa. 

”Verkosto on erinomainen foorumi, jossa voimme käsitellä kaikille kunnille yhteisiä haasteita. Mietimme isolla joukolla, mikä missäkin asiassa on hyvää ja huonoa, ja voimme tehdä samat linjaukset. Olemme suunnitelleet muun muassa, miten edistämme reaaliaikaisen eKonsultaation käyttöä kunnissa, ja miten hoidamme kehitysvammapsykiatrian asioita”, Nummila kuvailee.

Verkostotyöskentely tiivistää yhteistyötä

Kansanterveystyön johtajien verkostossa on mukana Uudenmaan alueen kuntien terveyspalvelujohtajia ja ylilääkäreitä. Verkosto käsittelee säännöllisesti myös esimerkiksi erikoislääkärikoulutukseen liittyviä asioita ja laatuasioita sekä toimii lausuntojen antajana. 

”Verkostossa olen saanut kasvot kaikille nimille, joita virallisissa dokumenteissa on, ja se helpottaa yhteistyötä muidenkin asioiden osalta. Sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa tämä on ensiarvoisen tärkeää, vaikka viralliset foorumit ovatkin olemassa.”

Teksti: Laura Arho
Kuvat: Matti Snellman, Heli Kurimo

Husari 1/2022