Mobiilisovellus raskausdiabeteksen hoitoon

”Tällaiselle sovellukselle on kysyntää, koska moni toivoo yksilöllisempää ja oikea-aikaista ohjausta. Lisäksi omien elämäntapojen vaikutusta glukoosiarvoihin voi olla vaikea hahmottaa nykymenetelmillä.”, tutkimushoitaja Jaana Palukka sanoo.

Reilu parikymmentä odottavaa äitiä testasi mobiilisovelluksen käytettävyyttä jo viime syksynä. Yksi heistä oli Tiina Riekkola. Hänellä oli juuri todettu raskausdiabetes eikä hänellä ollut kokemusta siitä, miten ruoka, liikunta ja uni vaikuttavat verensokeriin. Tärkeimmät oivallukset Riekkolan kohdalla liittyivät syömiseen.

”Tutkimuksen ansiosta sain nopeasti kiinni siitä, että lempiaamu- ja välipalani ruisleipä nostaa sokereitani liikaa ja pitää ne korkealla pitkään. Vaihdoin ruisleivän kauraleipään, ja verensokerit olivat paljon paremmalla tasolla”, Riekkola kertoo.

Hän löysi tutkimusjakson aikana keinot myös oikeanlaiseen iltasyömiseen, jolla paastoarvot pysyivät hyvinä. 

”Raskaana olevat ovat hyvin motivoituneita elämäntapamuutoksiin, joten he ovat hyvä kohderyhmä tällaiselle sovellukselle. Tavoitteena on luoda palvelukonsepti, jota voi hyödyntää monien eri sairauksien hoidossa”, projektipäällikkö Pia Viklund kertoo.

Tietoa useiden mittareiden kautta

Nyt meneillään on tutkimuksen interventiovaihe, johon haetaan 200 ruokavaliohoitoista raskausdiabeetikkoa. Näistä 100 valitaan satunnaisesti aktiiviryhmään ja 100 kontrolliryhmään.

Raskausdiabeetikkoja rekrytoidaan tutkimukseen pääasiassa neuvolan kautta, mutta mukaan voi hakea itsenäisestikin. Kriteereinä on, että raskausviikkoja on tutkimuksen alkaessa 24-28, raskausdiabetes on ruokavaliohoitoinen ja raskaus yksisikiöinen. Tutkittavan pitää osata suomea ja asua pääkaupunkiseudulla.

Jokainen osallistuja saa tutkimuksen ajalta kolme First Beat-hyvinvointianalyysia ja aktiivisuutta seurataan UKK-liikuntamittarin avulla. Aktiiviryhmässä tutkittavat saavat lisäksi kudossokerimittarin ja aktiivisuusrannekkeen sekä pitävät ruokapäiväkirjaa ja käyttävät eMOM GDM -sovellusta.

”Tutkittavat saavat koko ajan tietoa verensokeristaan sekä liikunnan ja syömisen vaikutuksesta siihen. Tavoitteena on, että sovellus opettaisi käyttäytymään niin, että verensokeri pysyisi mahdollisimman tasaisena”, tutkimushoitaja Milla Tuhkanen kertoo.

Vaikka eMOM GDM vaatii useamman laitteen ja sovelluksen käyttöä, ei Riekkola kokenut sitä hankalaksi.

”Kaikki sovellukset olivat helppokäyttöisiä ja myös ruokapäiväkirjaa oli nopea täyttää ääniohjaustoiminnon ansiosta. Omalla kohdallani eMOM-sovelluksen toiminnassa oli vielä pieniä ongelmia, mutta siksi näitä juuri testataan, jotta mahdollisiin ongelmiin päästäisiin käsiksi”, Riekkola sanoo.

Myöhemmin mukaan myös tekoälyä?

Mittareista saatu data siirtyy tietoaltaaseen, josta hoitohenkilökunta ja tutkijat pääsevät katsomaan sitä oman käyttöliittymänsä kautta. Tulevaisuudessa se voi olla työkalu raskausdiabeteksen seurantaan. Toistaiseksi hoitovastuu on neuvoloilla.

” Kun vauva on syntynyt, hänestä mitataan kehonkoostumus, josta nähdään muun muassa vastasyntyneen rasvaprosentti”, tutkimushoitaja Sanna Lampi sanoo.

Myöhemmin sovelluksen lisätään myös tekoälyä, jolloin sovellus voisi tehdä ehdotuksia esimerkiksi ruokavalioon reaaliaikaisesti.

”Sosiaalisen median vertaistukiryhmässä monet raskausdiabetesta sairastavat kamppailevat samojen ongelmien parissa. Uskon, että tämän eMOM GDM -sovelluksen myötä raskausdiabeteksen omahoito tulee helpottumaan valtavasti”, Riekkola sanoo.

eMOM GDM on yksi CleverHealth Network -projekteista ja siinä ovat HUSin lisäksi mukana Aalto yliopisto ja Helsingin yliopisto sekä yrityskumppaneina Fujitsu ja Elisa. Osa rahoituksesta tulee Business Finlandilta.

Teksti: Suvi Huttunen
Kuva: Jaana Palukka

Husari 1/2021