Missä ihminen, siellä mikrobeja
Asiasanat:Koronavirusepidemian myötä hygieniasta ja tartunnoista puhutaan enemmän kuin ennen. Onko epidemia muuttanut HUSin infektioiden torjuntatyötä?
Veli-Jukka Anttila kertoo, että koronavirus on tuonut muutoksia sairaaloiden infektioiden torjuntaan, vaikka keinot ovatkin pääosin samoja kuin normaalitilanteessa. Nyt mittakaava on laajempi.
HUSin Tulehduskeskuksen osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttilan mukaan sairaaloissa on noudatettu koronaviruksen aikana pääosin samoja käytäntöjä kuin muutoinkin infektioiden torjunnassa. Ohjeistuksia on kuitenkin tarkennettu, jotta koronaviruksen leviäminen sairaalatiloissa on voitu minimoida.
”Potilaat tai sairastuneet työntekijät voivat olla vähäoireisia, mutta tartuttavia. Tämä on tuonut muutoksia arkeen, jotka jokainen sairaalassa työskentelevä on huomannut: maskien ja suojavarusteiden käyttö on lisääntynyt selvästi, käsihygieniaa on tehostettu, kontakteja toisiin ihmisiin pyritään välttämään, kokoukset pidetään etänä tai etäisyyksiä pitäen ja niin edelleen”, Anttila luettelee.
Koronavirusepidemia on luonnollisesti aiheuttanut sen, että infektioidentorjunta on aiempaa huomattavasti laajempaa.
”Mittakaava on ollut toinen kuin normaalissa sairaalan infektioidentorjuntatyössä. Uutta on myös runsas koronavirusnäytteiden otto. Mitään koronavirustestejä meillä ei ollut vielä vuodenvaihteessa. Lisäksi sairaalassa on hankalia tiloja infektioidentorjunnan kannalta, esimerkiksi ahtaat toimisto- tai taukohuoneet”, Anttila sanoo.
Koronavirusepidemia ei ole kuitenkaan muuttanut sitä peruslähtökohtaa, että kun tilassa on ihminen, ei tila voi olla infektioriskeistä vapaa. Missä ihminen, siellä mikrobeja.
UVC-laitteella lisävarmuutta potilashuoneiden siivoamiseen
HUSissa infektioita on torjuttu keväästä saakka myös uudenlaisella UVC-laitteella. UVC-valon tiedetään tuhoavan tehokkaasti mikrobeja, kuten koronavirusta. Laitteella on haluttu varmistaa se, että esimerkiksi koronaviruspotilaan jälkeen potilashuone on ollut tartuttavista viruksista vapaa.
UVC-valo on yksi niin sanotuista dekontaminaatiomenetelmistä, joilla mikrobeja voidaan tuhota pinnoilta ja joskus myös ilmasta.
”UVC-laite on ollut helppokäyttöinen ja suhteellisen nopea. Vaikka valohoidon aikana huoneessa ei saa olla ihmisiä, niin heti kun lamput on suljettu, on huone turvallinen ja sen voi ottaa käyttöön seuraavalle potilaalle. Laite varmentaa hyvää siivousta ja se sopii myös elektronisten laitteiden pinnalla olevien mikrobien tuhoamiseen. Näiden puhdistamiseen ei voi yleensä käyttää kemiallisia puhdistusmenetelmiä. Esimerkiksi näyttöpääte tuhoutuu, jos sitä pyyhitään kloorilla”, Anttila sanoo.
Teksti: Timo Korpela
Kuva: Heli Kurimo
Desinfiointilaite apuna puhtaanapidossa
Kun koronavirustilanne keväällä paheni, otettiin Meilahden tornisairaalassa koekäyttöön UVC-desinfiointilaite. Laitteen toimintoja ohjataan tabletilla olevan ohjelman avulla. Laite ei tarvitse valvontaa suorittaessaan desinfiointia, vaan laitoshuoltaja voi tehdä muita töitä sillä aikaa.
Potilashuoneessa desifiointiaika on yleensä 20-30 minuuttia. Laitoshuoltaja Sanna Hallmark kertoo, että laitteen tehoon täytyy vain luottaa, koska mitään näkyvä tulosta ei synny.
”Desinfioinnin jälkeen tilassa on lämmintä ja solariumin tuoksu”, Hallmark sanoo.
Desinfiointilaitteen teho perustuu sen käyttämään UVC-valoon, joka tuhoaa mikrobien DNA-ketjut. Säteily tuhoaa bakteerit, virukset, homeet, sienet ja kaikki muut mikro-organismit. DNA-ketjun tuhouduttua mikrobit kuolevat, eivätkä enää pysty lisääntymään.
UVC-desinfiointilaitetta käytetään normaalin siivouksen jälkeen parantamaan puhdistuksen tehoa. UVC-desinfiointia voidaan tehdä esimerkiksi leikkaussaleissa, potilashuoneissa, eristyshuoneissa tai ambulansseissa.
Teksti: Heli Waldén-Muola
Husari 6/2020