Miljoona-apuraha elinsiirrännäisten toimintavajauksen tutkimukseen
Asiasanat:Sydän- ja keuhkokeskuksen sydän- ja rintaelinkirurgian professori Karl Lemströmin tutkimusryhmä on saanut 1,25 miljoonan euron apurahan. Apurahan myönsi Jane ja Aatos Erkon -säätiö viiden vuoden ajalle.
Lemströmin tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää yksilöllistä ja täsmällistä hoitoa ja mallintaa tautimekanismeja sydän- ja keuhkonsiirtopotilailla.
- Tutkimuksemme painopistealueita ovat iskemia-reperfuusiovaurion, akuutin hyljinnän ja kroonisen toimintavajauksen ja hyljintälääkkeiden haittavaikutusten mekanismien selvittäminen, Lemström kertoo.
Sydän- ja keuhkosairaudet ovat yleisempiä kuolinsyitä länsimaissa. Kirurgisten tekniikoiden ja hyljinnänestolääkkeiden kehityksen myötä sydän- ja keuhkonsiirroista on muodostunut tehokas hoito monille vaikeaa verenkierron tai hengityksen vajaatoimintaa sairastaville potilaille. Elinsiirteisiin voi kuitenkin tulla vaurioita.
Elinsiirteet kuljetetaan kylmässä. Kun elinsiirteeseen palautetaan verenkierto, voi tämä johtaa ns. iskemia-reperfuusiovaurioon ja jopa välittömään toimintavajeeseen. Toistaiseksi ei ole olemassa mitään biologisia merkkiaineita, joilla voitaisiin arvioida yksilöllinen hyljinnänestolääkityksen tarve tai hyljinnän esto ilman haittavaikutuksia.
- Kokeellisten havaintojemme mukaan tällainen välitön solu- ja kudosvaurio ja yleinen tulehdusreaktio voivat käynnistää akuutin hyljinnän. Lisäksi pitkäaikainen matala-asteinen tulehdus elinsiirteessä eli krooninen hyljintä voi johtaa sydänsiirteen sepelvaltimotautiin ja keuhkosiirteen ilmateiden ahtautumiseen ja siirteen ennenaikaiseen menetykseen ja lopulta potilaan menehtymiseen.
Tutkimus tulee luomaan täysin uusia tutkimus- ja hoitomuotoja sydänsiirrännäisen ja keuhkonsiirrännäisen iskemia-reperfuusiovaurion, akuutin hyljinnän ja kroonisen elinsiirrännäisen toimintavajauksen ennustettavuuteen, diagnostiikkaan ja hoitoon ja parantaa merkittävästi potilaiden pitkäaikaisennustetta ja vähentää hoitokustannuksia.
- Saamamme apuraha mahdollistaa nykyaikaisen uuden sukupolven molekyylilääketieteen menetelmien käytön sekä tutkijoiden palkkaamisen, Lemström sanoo.
Tutkimusta rahoittavat myös Sigrid Juselius -säätiö, Suomen Akatemia, Yliopistojen valtionrahoitus VTR, Sydäntutkimussäätiö ja Päivikki ja Sakari Sohlbergin -säätiö. Myös yhteistyö Suomen molekyylilääketieteen keskus FIMMin sekä muiden Pohjoismaisten sydän- ja keuhkonsiirtokeskusten kanssa on tutkimuksen kannalta tärkeää.
Lisätietoja Lemströmin tutkimusryhmästä:
https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/transplantation-laboratory