Siirry pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 15.2.2019 11.48

Miljoona-apuraha elinsiirrännäisten toimintavajauksen tutkimukseen

Asiasanat:
  • elinsiirto
  • elinsiirtokirurgia
  • keuhkonsiirto

Sydän- ja keuhkokeskuksen sydän- ja rintaelinkirurgian professori Karl Lemströmin tutkimusryhmä on saanut 1,25 miljoonan euron apurahan. Apurahan myönsi Jane ja Aatos Erkon -säätiö viiden vuoden ajalle.

​Lemströmin tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää yksilöllistä ja täsmällistä hoitoa ja mallintaa tautimekanismeja sydän- ja keuhkonsiirtopotilailla.

 

- Tutkimuksemme painopistealueita ovat iskemia-reperfuusiovaurion, akuutin hyljinnän ja kroonisen toimintavajauksen ja hyljintälääkkeiden haittavaikutusten mekanismien selvittäminen, Lemström kertoo.

 

Sydän- ja keuhkosairaudet ovat yleisempiä kuolinsyitä länsimaissa. Kirurgisten tekniikoiden ja hyljinnänestolääkkeiden kehityksen myötä sydän- ja keuhkonsiirroista on muodostunut tehokas hoito monille vaikeaa verenkierron tai hengityksen vajaatoimintaa sairastaville potilaille. Elinsiirteisiin voi kuitenkin tulla vaurioita.

 

Elinsiirteet kuljetetaan kylmässä. Kun elinsiirteeseen palautetaan verenkierto, voi tämä johtaa ns. iskemia-reperfuusiovaurioon ja jopa välittömään toimintavajeeseen. Toistaiseksi ei ole olemassa mitään biologisia merkkiaineita, joilla voitaisiin arvioida yksilöllinen hyljinnänestolääkityksen tarve tai hyljinnän esto ilman haittavaikutuksia.

 

- Kokeellisten havaintojemme mukaan tällainen välitön solu- ja kudosvaurio ja yleinen tulehdusreaktio voivat käynnistää akuutin hyljinnän. Lisäksi pitkäaikainen matala-asteinen tulehdus elinsiirteessä eli krooninen hyljintä voi johtaa sydänsiirteen sepelvaltimotautiin ja keuhkosiirteen ilmateiden ahtautumiseen ja siirteen ennenaikaiseen menetykseen ja lopulta potilaan menehtymiseen.

 

Tutkimus tulee luomaan täysin uusia tutkimus- ja hoitomuotoja sydänsiirrännäisen ja keuhkonsiirrännäisen iskemia-reperfuusiovaurion, akuutin hyljinnän ja kroonisen elinsiirrännäisen toimintavajauksen ennustettavuuteen, diagnostiikkaan ja hoitoon ja parantaa merkittävästi potilaiden pitkäaikaisennustetta ja vähentää hoitokustannuksia.

 

- Saamamme apuraha mahdollistaa nykyaikaisen uuden sukupolven molekyylilääketieteen menetelmien käytön sekä tutkijoiden palkkaamisen, Lemström sanoo.

 

Tutkimusta rahoittavat myös Sigrid Juselius -säätiö, Suomen Akatemia, Yliopistojen valtionrahoitus VTR, Sydäntutkimussäätiö ja Päivikki ja Sakari Sohlbergin -säätiö. Myös yhteistyö Suomen molekyylilääketieteen keskus FIMMin sekä muiden Pohjoismaisten sydän- ja keuhkonsiirtokeskusten kanssa on tutkimuksen kannalta tärkeää.

 

Lisätietoja Lemströmin tutkimusryhmästä:

https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/transplantation-laboratory

 

Palaute

Löysitkö etsimäsi?

Kiitos palautteesta!

Kiitos palautteestasi!

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.