Mikä saa sinut voimaan hyvin töissä?

Työhyvinvointi tarkoittaa työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työn pitäisi olla turvallista, terveellistä ja tuottavaa, sitä johdetaan hyvin ja työntekijät ovat ammattitaitoisia.

”Työhyvinvoinnin lähtökohtana on se, mitä antaa työlle, ja mitä saa siitä vastineeksi. Se voi olla esimerkiksi palkkaa, arvostusta tai sosiaalisia suhteita. Näitä jokainen painottaa eri tavalla. Tärkeintä on kokemus tasapainosta. Siitä, että ihminen kokee saavansa työstä yhtä paljon kuin sille antaa”, johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitokselta sanoo.

Odotukset työtä ja johtamista kohtaan muuttuvat

Työhyvinvoinnista terveydenhuollossa on puhuttu viime aikoina paljon mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Yksi syy tähän voi olla se, että odotukset työtä ja johtamista kohtaan ovat muuttuneet koko yhteiskunnassa. Työntekijät odottavat johtamiselta yksilöllisyyttä ja työltä kehittymismahdollisuuksia. Työltä odotetaan muutakin kuin pelkkää toimeentuloa, esimerkiksi joustavuutta.

”Organisaatioiden on reagoitava tähän. Työnantajan kannattaa olla kartalla siitä, mitä työntekijöiden odotukset ovat, jotta voisi olla haluttu työnantaja”, Mattila-Holappa muistuttaa.

Osittain ilmiö on monimutkainen, sillä lisääntyneitä odotuksia kohdistuu kaikkiin elämänalueisiin ja yhtä aikaa sekä työhön että vapaa-aikaan.

Arvostuksen puute nakertaa hyvinvointia

Terveydenhuollossa työn merkityksellisyys ja mielekkyys ovat vahvuus, mikä luo myös suuria odotuksia työn sisällölle. Jos työtä ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi, työhyvinvointi kärsii. Ristiriita omien arvojen ja todellisuuden välillä on liian suuri.

Kun työntekijät eivät voi hyvin, yksi taustalla olevista ongelmista voi olla kokemus arvostuksen puutteesta työnantajan puolelta. Riippuu henkilöstä ja työpaikasta, minkä kukin kokee arvostuksena. Yksi tekijä on palkka.

”Palkan merkitys voi korostua tilanteissa, joissa työn koetaan vaativan ylimääräistä venymistä. Myös se, millä rahamäärällä ollaan valmiita myymään omaa aikaa, voi muuttua yhteiskunnan muuttuessa”, Mattila-Holappa sanoo.

Palautumiselle on oltava aikaa

Vaikka kokemus työhyvinvoinnista on subjektiivinen, on olemassa objektiivisia työoloihin liittyviä asioita, joiden on oltava kunnossa tai työhyvinvointi kärsii. Tällaisia ovat esimerkiksi työvuorot ja työjärjestelyt.

”Tiedetään, että kun osastolla potilasmäärä ylittää tietyn rajan, se aiheuttaa ylikuormitusta ja kiirettä, joka näkyy sairaspoissaoloina. Terveydenhuollossa yhdistyy fyysinen ja psyykkinen kuormitus, jolloin työn mitoitus ja työvuorojärjestelyt ovat tärkeitä”, Mattila-Holappa toteaa.

Työnantajalla on lain mukaan vastuu työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työ ei ole liian kuormittavaa ja henkilöstömitoitus on kohdillaan. Palautumiselle on oltava riittävästi mahdollisuuksia paitsi vapaa-ajalla myös työvuoron aikana. 

Tätä juttua varten kysyimme huslaisilta, mikä heille on tärkeintä oman työhyvinvoinnin kannalta, mitkä asiat parantavat työhyvinvointia ja mitkä vastaavasti heikentävät sitä. 

Huslaisten työhyvinvointia heikentää yleisimmin kiire, joka johtuu usein liian pienistä henkilöstöresursseista ja liian suuresta työmäärästä. Vastauksissa toistuu myös huono johtaminen, huono työilmapiiri, epäselvät tehtävänkuvat sekä Apotti-järjestelmä.

Työn kuormittavuus on ongelma erityisesti yksiköissä, joissa tehdään kolmivuorotyötä. Taustalla on usein henkilöstöpula, johon ei ole nopeita ratkaisuja. Työsuojelupäällikkö Susanna Puumi muistuttaa, että henkilöstöpulaan ei ainakaan auta oman työpaikan haukkuminen somessa. 

”Kuormittavassa tilanteessa pitäisi mahdollistaa työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen. Aina ei kuormitukselta edes nähdä kaikkia mahdollisuuksia. Kiireessä luovutaan esimerkiksi yhteisistä kahvihetkistä, kun ydintehtävä, potilaiden hoito, ajaa edelle. Rakenteista, jotka tarjoavat ihmisille mahdollisuuden puhua, olisi kuitenkin luovuttava vasta tarkan harkinnan jälkeen”, Puumi sanoo.

Hyvä johtaminen auttaa työn hallinnassa

Johtamisella on suuri merkitys työhyvinvointiin. Johtamisen pitäisi olla oikeudenmukaista, tasalaatuista ja yhdenvertaista. Hyvä johtaminen mahdollistaa sen, että työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä, jolloin syntyy työn hallinnan kokemus.

”Ajoittain voi toki olla kiirettä, mutta pitkällä aikavälillä työtä tulee pystyä hallitsemaan”, Mattila-Holappa sanoo.

Hyviä johtamistyylejä on monenlaisia ja erilaiset tavat voivat johtaa samaan lopputulokseen. Olennaista on, että perusperiaatteet ovat kunnossa.

Susanna Puumi pohtii, onko esihenkilöille tarjolla tarpeeksi työkaluja ja apua. 

”HUSissa on paljon myös yksiköitä, joissa kuormitus on kova, mutta esihenkilöt saavat koko ajan hyviä arvioita”, Puumi kertoo.

Johtamiseen liittyvät asiat nousevat esiin myös tätä juttua varten tehdyssä kyselyssä. Ylivoimaisesti eniten mainintoja työhyvinvoinnin kannalta tärkeimmistä asioista saivat mukavat työkaverit, hyvä työyhteisö ja toimiva lähiesihenkilötyö. Tärkeänä pidetään myös kohtuullista työmäärää sekä mahdollisuutta vaikuttaa työvuoroihin ja omaan työhön.

Jokaisella on vastuu työyhteisön hyvinvoinnista

Kaikkea vastuuta ei voi kuitenkaan kaataa työnantajan harteille. Työntekijöiden vastuulla on pitää huolta omasta työkyvystään esimerkiksi terveellisillä elämäntavoilla sekä hyvästä työilmapiiristä työyhteisössä.

”Kun työolot ovat kunnossa, työntekijän vastuulla on hyvänä työyhteisön jäsenenä oleminen. Työntekijän vastuulla on myös viedä johdolle viestiä omaan työhön liittyvistä tarpeellisista muutoksista”, Mattila-Holappa sanoo.

Ongelmien esiin nostaminen on tärkeää, mutta sillä on myös kääntöpuolensa. Työpaikalla on useimmiten myös ihmisiä, jotka ovat kehittäneet toimintaa, tai joiden yksiköissä resurssit ovat kohdallaan ja he voivat hyvin. Ongelmien esiintuominen ei saisi viedä pohjaa heidän työltään ja kokemukseltaan, koska se on aivan yhtä oikea, Mattila-Holappa muistuttaa.

”Työpaikalla kannattaa keskittyä tunnistamaan konkreettiset asiat, jotka voi ratkaista. Kaikilla pitäisi olla kokemus siitä, että työskennellään saman tavoitteen eteen.”

Myös huslaisten vastauksissa näkyy tämä ristiriita: toisaalta koetaan, että johto ei kuule henkilöstöä mutta toisaalta jatkuva valittaminen ja negatiivisuus heikentävät kaikkien työhyvinvointia.

Omaa työhyvinvointia taas parantavat huslaisten mielestä työkaverit ja hyvä työilmapiiri. Moni nostaa esiin myös riittävän palautumisen ja unen merkityksen. Työkaverien kanssa pidetyt tauot, jutustelu muistakin kuin työasioista sekä yhteinen tekeminen työn ulkopuolella lisäävät niin ikään työhyvinvointia. 

Teksti: Suvi Huttunen
Kuvitus: Vesa Sammalisto

Husari 2/2023