Maahanmuuttajataustaisten lasten riski kuolla syöpään on suurempi kuin kantasuomalaisten
Asiasanat:Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten lasten riski kuolla syöpään oli noin kaksinkertainen kantasuomalaisiin verrattuna. Kuolleisuuserojen syitä tulee selvittää, jotta eroa saadaan kurottua kiinni.
Lapsuusiässä syöpään sairastuneiden 5-vuotiselossaololuku oli 83 prosenttia, jos vanhemmat olivat suomalaistaustaisia ja syntyneet Suomessa. Vastaava luku oli vain 68 prosenttia, jos äiti oli ulkomaalaistaustainen ja 70 prosenttia, jos isä oli ulkomaalaistaustainen ja syntynyt ulkomailla. Elossaololuvulla tarkoitetaan lukua, kuinka suuri osa syöpään sairastuneista lapsista elää viisi vuotta syövän toteamisen jälkeen.
”Äidin syntyperällä näyttää olevan suurin vaikutus kuolleisuuseroihin. Sosioekonominen asema ei selittänyt eroja syöpäkuolleisuudessa suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten välillä”, tiivistää Suomen Syöpärekisterin väitöskirjatutkija ja HUSissa lastentauteihin erikoistuva lääkäri Anniina Kyrönlahti.
Kuolleisuuserojen syyt tulee selvittää
Tutkimuksessa todetaan, että maahanmuuton lisääntyessä on tärkeää selvittää ja pyrkiä kaventamaan mahdollisia terveyseroja ja selvittää syitä kuolleisuuseroihin maahanmuuttajataustaisen ja suomalaistaustaisen väestön välillä.
”Suomessa kaikki lapsuudessa syöpään sairastuneet saavat syöpähoidot samojen hoitolinjojen mukaan viidessä yliopistosairaalassa, joten perheen tausta ei vaikuta syöpähoitojen saamiseen, mutta esimerkiksi kulttuuri- ja kielierot voivat kuitenkin selittää eroja kuolleisuudessa”, tutkija Anniina Kyrönlahti muistuttaa. ”Tulkkipalveluita käytetään jo nyt hoidon tukena, mutta kulttuuri- ja kielierot tulisi ottaa vielä vahvemmin huomioon, kun keskustellaan maahanmuuttajaperheiden kanssa lasten syöpähoidoista ja seurannasta”, Anniina Kyrönlahti toteaa.
Vuonna 2018 julkaistun OECD:n raportin mukaan Suomen ulkomaalaistaustaisella väestöllä on vaikeuksia kotoutua ja etenkin naiset ovat suuremmassa riskissä syrjäytyä. Naisten heikompi kotoutuminen voi selittää äidin syntyperän suurempaa vaikutusta myös lasten syöpäkuolleisuuteen. Myös geneettiset ja biologiset erot eri etnisten ryhmien välillä voivat olla mukana selittämässä kuolleisuuseroja vaikuttaen esimerkiksi hoidon aikaisiin infektioihin ja muihin komplikaatioihin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen lasten ja vanhempien syntyperän vaikutusta syöpäkuolleisuuteen vertailemalla suomalaistaustaisia ja ulkomaalaistaustaisia, Suomessa tai ulkomailla syntyneitä. Lisäksi tutkittiin vanhempien äidinkielen vaikutusta kuolleisuusriskiin. Aineisto käsitti 4437 alle 20-vuotiaana vuosina 1990–2009 Suomessa syöpään sairastunutta lasta ja nuorta. Tutkimus tehtiin rekisteriaineistolla ja tiedot kerättiin Suomen Syöpärekisteristä, Tilastokeskukselta ja Väestörekisterikeskukselta.
Pohjois-Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu eroja kuolleisuudessa eri etnisten ryhmien välillä. Eurooppalaisella aineistolla on aiemmin tehty vain vähän tutkimuksia maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön kuolleisuuseroista lapsuusiässä syöpään sairastuneilla.
”Childhood Cancer Mortality and Survival in Immigrants: A Population-Based Registry Study in Finland” -tutkimus julkaistiin International Journal of Cancer -lehdessä.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Syöpärekisterin, HUS Helsingin yliopistollinen sairaalan ja Helsingin yliopiston kanssa.