Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut – tarvetta on erityisesti matalan kynnyksen palveluille
Asiasanat:Lasten- ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: noin 15 % lapsista ja 20–30 % nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Vakavampien häiriöiden esiintyvyys on pysynyt vakaana jo pidempään, mutta lievemmät ahdistus- ja mielialaoireet näyttävät lisääntyneen.
HUSin lastenpsykiatria vastaa 0–12-vuotiaiden lasten erikoissairaanhoidosta ja nuorisopsykiatria 13–17-vuotiaiden nuorten erikoissairaanhoidosta.Lapsilla tavallisimpia mielenterveydenhäiriöitä ovat käytöshäiriöt, neuropsykologiset ongelmat ja häiriöt sekä ahdistuneisuus. Häiriöiden lisäksi lapsilla esiintyy paljon reagointia ja väliaikaista oireilua, jotka tulee erottaa häiriöistä.
Nuoruusiässä mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuus kasvaa lapsuusikään verrattuna. Useat vakavat mielenterveyden häiriöt, kuten psykoosit, syömishäiriöt ja vakavat mielialahäiriöt, alkavat tyypillisesti nuoruusiässä. Syömishäiriöiden esiintyvyys on kasvanut jo pidempään ja erityisen selvästi parin viimeisen vuoden aikana sekä lapsilla että nuorilla.
”On erittäin tärkeää, että lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöihin puututaan ajoissa, sillä noin puolet aikuisiän mielenterveydenhäiriöistä on alkanut alle 18-vuotiaana. Kaikki oireilu ja varsinkaan haastava käyttäytyminen ei kuitenkaan ole merkki mielenterveyden ongelmista, ja erityisen tärkeää onkin huolehtia siitä, että lasten kasvuympäristössä otetaan huomioon lasten kehityksen tarpeet ja yksilöiden erilaiset kehityspolut”, sanoo lastenpsykiatrian ylilääkäri, linjajohtaja Leena Repokari.
Erikoissairaanhoidossa mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut pitkään
HUSin lastenpsykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa hoidetaan kummassakin noin 8000 potilasta vuosittain. Hoidettujen potilaiden osuus ikäryhmästä (6 %) on kasvanut lastenpsykiatriassa huomattavasti, mutta nuorisopsykiatriassa hoidettujen potilaiden määrä ikäryhmästä (9 %) on säilynyt vakaana. Lastenpsykiatrian potilasmäärän kasvu saattaa selittyä piilevän hoidontarpeen esilletulolla.
Mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvu on kohdistunut myös erikoissairaanhoitoon. Lastenpsykiatrian lähetemäärä kasvoi 140 % vuosina 2011–2020, ja nuorisopsykiatriaan saapuneiden lähetemäärä 88 % vuosina 2014–2020. Nuorisopsykiatriassa hoidettujen potilaiden määrä on kasvanut kuitenkin vain noin 10 % samassa ajassa, sillä noin puolet lähetteistä ei täytä erikoissairaanhoidon kriteerejä. Hoidossa olevien potilaiden määrän suhde nuoruusikäiseen väestöön on pysynyt melko vakaana, mikä saattaa heijastaa kansainvälistä löydöstä siitä, etteivät nuoruusikäisten vakavat mielenterveyden häiriöt ole lisääntyneet.
Hoidontarpeen tunnistaminen tärkeää
Erikoissairaanhoidossa hoidetaan vaikeammat mielenterveyden häiriöt. Muiden mielenterveyshäiriöiden hoito kuuluu perustason palveluihin, kuten terveyskeskuksiin, perheneuvoloihin ja nuorisoasemille. Näiden palveluiden organisointi on eri alueilla ja kunnissa vaihtelevaa eikä useinkaan vastaa alueen lasten ja nuorten tarpeisiin.
Meneillään olevan sote-uudistuksen myötä mielenterveyspalveluita kehitetään ja toimintoja organisoidaan uudelleen, jotta lasten- ja nuorten mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja hoidon aloitus tapahtuu mahdollisimman varhain. Käytännössä tämä tapahtuu lapsen tai nuoren kokonaiskuvan hahmottamisella, tarvittavan hoidon koordinoinnilla sekä näyttöön perustuvan hoidon nopealla aloittamisella.
Erikoissairaanhoidon konsultaatiot laajenevat
Erikoissairaanhoidossa on kehitetty toimintaa määrätietoisesti vastaamaan nykytarpeita. Kehitteillä on erikoissairaanhoidon sisäisiä hoitomalleja ja hoidon organisointia sekä erilaisia keinoja perusterveydenhuollon tueksi vaikeassa tilanteessa. Kansallinen Terapiat etulinjaan -hanke on HUSin vetämä ja se kouluttaa perustasolle näyttöön perustuvien hoitomenetelmien osaajia sekä tukee mielenterveyden häiriöiden tunnistamista ja hoitoon ohjausta. Lisäksi HUS lastenpsykiatriassa on mm. kehitetty konsultatiivista toimintaa, fokusoituja hoitoja kuten ahdistuneisuuteen kohdennettua hoitointerventiota, intensiivistä kasvuympäristöihin jalkautuvaa hoitoa sekä päiväosastohoitoa. Nuorisopsykiatriassa toimintaa on organisoitu vastaamaan Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin palvelurakennetta, mikä helpottaa yhteistyötä perustason toimijoiden kanssa. Lisäksi nuorisopsykiatrian henkilökuntaa on koulutettu laajalti toteuttamaan eri häiriöiden hoitomalleja. HUSin nuorisopsykiatriassa nuoren hoito räätälöidään yksilöllisesti ja käytössä on yli kymmenen erilaista psykososiaalisen hoidon hoitomallia.
“Teemme suoraa yhteistyötä kouluterveys-, sosiaali- sekä perusterveydenhuollon kanssa sekä tarjoamme heille mm. reaaliaikaista konsultaatiotoimintaa”, kertoo nuorisopsykiatrian ylilääkäri, linjajohtaja Laura Häkkinen.
Katso Suorana HUSista info 22.8.2022. HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Täältä löydät tietoa infoistamme.