Lähes joka kolmas suomalainen sairastuu aivoverenkiertohäiriöön
Maailmanlaajuisesti joka neljäs ihminen (24,9 %) saa elinaikanaan aivoverenkiertohäiriön, mutta Suomessa lähes joka kolmas (29,3 %). Omien elintapojen korjaaminen on paras keino välttää sairaus, josta jää usein lieviä tai vaikeitakin pysyviä haittoja.
- Miehet saavat kuitenkin aivoverenkiertohäiriön tyypillisemmin nuorempina, koska heillä on keskimäärin enemmän riskitekijöitä, kertoo tutkimuksen suomalainen edustaja, HUS Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.
Aivoverenkiertohäiriöt aiheutuvat joko verisuonen tukkeutumisesta (aivoinfarkti) tai sen repeämästä (aivoverenvuoto). Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä ovat mm. tupakointi, alkoholin käyttö, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino ja vähäinen liikunta. Omaa sairastumisriskiään voi vähentää riskitekijöihin vaikuttamalla. Tiedot riskitekijöistä ja niiden hoidosta löytyvät HUSissa kehitetystä Aivotalo.fistä.
- Aivoverenkiertohäiriön oire voi olla suupielen roikkuminen, käden tai jalan heikkous tai kömpelyys, puhe- tai näköhäiriöt sekä äkillinen voimakas päänsärky. Jos tällaisia oireita ilmaantuu äkisti, on heti soitettava numeroon 112, koska ainoastaan nopeasti aloitettu hoito voi parantaa oireet.
HUSissa on kehitetty viime vuosina useita tehokkaita hoitomuotoja aivoverenkiertohäiriöihin liittyen, kuten liuotushoito tai mekaaninen tulpanpoisto. Uusia hoitoja kehitetään jatkuvasti mm. aivoverenvuotojen hoitoon.
- Kuitenkin parhaatkin hoidot auttavat vain osaa potilaista. Suurimmalle osalle aivoverenkiertohäiriön saaneista jää lieviä ja usein vaikeitakin pysyviä oireita tai haittoja. Tästä syystä omien elintapojen korjaaminen on parasta turvaa aivoverenkiertohäiriön varalta. Kukaan meistä ei halua vetää kolmesta tikusta sitä lyhyttä, toteaa Atte Meretoja.
Tutkimuksen julkaisi lääketieteen alan johtava lehti New England Journal of Medicine (DOI: 10.1056/NEJMoa1804492).