Laaja HUSista johdettu suomalainen tutkimus selvitti leikkaushoidon hyötyjä umpipussitulehduksen hoidossa
Asiasanat:Divertikuliitti eli umpipussitulehdus on yleinen vaiva. Suurin osa umpipussitulehduksista on lieviä ja ne paranevat itsestään ilman antibioottihoitoa. Umpipussitulehdus voi kuitenkin uusiutua ja kroonistua, ja siten alentaa elämänlaatua.
Umpipussitulehduksen uusiutuminen voidaan estää poistamalla sairastunut osa paksusuolta. Leikkaus on riskialtis eikä aikaisemmin ole ollut selvää, voidaanko sillä parantaa potilaiden elämänlaatua.
”Viime vuosina paksuolen loppuosan eli sigmasuolen poistoa on käytetty yhä vähemmän umpipussitulehduksien hoidossa, sillä hyvää näyttöä sen hyödyistä ei ole ollut”, kertoo tutkimuksen taustoista tutkimusryhmän johtaja, dosentti ja vatsaelinkirurgi Ville Sallinen.
HUSista johdettu tutkimus selvitti, mikä on paras hoito toistuvista umpipussintulehduksista kärsiville potilaille. Tutkimuksessa oli mukana HUSista Jorvin ja Hyvinkään sairaalat. Muita suomalaisia keskuksia olivat Oulun yliopistollinen sairaala, Seinäjoen keskussairaala ja Vaasan keskussairaala. Tutkimuksessa satunnaistettiin potilaita joko elintapahoitoon tai kiireettömään tähystykselliseen paksusuolen osapoistoon.
”Havaitsimme, että leikattujen potilaiden elämänlaatu parani merkittävästi verrattuna elintapahoitoon ja leikkaus käytännössä esti umpipussitulehduksen uusiutumisen”, sanoo väitöskirjatutkija ja vatsaelinkirurgi Alex Santos.
Leikkausryhmässä elämänlaatu koheni 12 pistettä verrattuna elintapahoitoon. Seitsemän pisteen eroa pidetään kliinisesti merkittävänä erona.
Santos kertoo, että 10 prosentilla leikkausryhmässä esiintyi kuitenkin merkittäviä komplikaatioita, joka tulee ottaa huomioon potilaita informoitaessa.
”Jatkamme potilaiden seurantaa. On mielenkiintoista nähdä, miten elämänlaatu kehittyy pidemmässä seurannassa, ja kuinka moni elintapahoitoon satunnaistettu potilas tarvitsee leikkauksen”, kertoo Sallinen tutkimusryhmän jatkosuunnitelmista.
Tutkimuksen päätulokset julkaistiin kirurgian alan johtavassa julkaisusarjassa, JAMA Surgeryssä 18. marraskuuta 2020.
Tutkimusta rahoittivat Vatsatautien tutkimussäätiö, Mary ja Georg Ehrnroothin säätiö, Martti I. Turusen säätiö ja HUS.