Koronavirusinfektion jälkioireista kärsiviä on paljon – poliklinikan toiminta käynnistyy vaiheittain
Asiasanat:Koronaviruspotilaiden määrä HUSin osastoilla on selvässä laskussa. Moni sairastunut kärsii koronavirusinfektion jälkioireista ja tämän vuoksi HUSissa ollaan aloittelemassa vaiheittain koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan toimintaa.
“Koronavirustartuntojen määrä on laskussa. HUSin alueella positiivisten koronavirusnäytteiden osuus on laskemassa 1,0 prosentin tasolle. Suunta on oikea”, sanoi toimitusjohtaja Juha Tuominen HUSin 27.5. järjestetyssä ja kevään viimeisessä koronavirusinfossa.
Tällä hetkellä HUSin sairaaloissa on hoidossa noin 20 koronaviruspotilasta, joista tehohoidossa noin puolet. Koko koronaepidemian aikana HUSin sairaaloissa on ollut hoidossa yhteensä 2132 koronaviruspotilasta. Eniten hoidettavana on ollut 50–59-vuotiaita ja potilaista miehiä on ollut 58 prosenttia.
HUSin alueella 41 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja 6,2 toisen. Rokotekattavuus on reilu 75 prosenttia yli 50-vuotiaiden keskuudessa.
“Laumasuojan raja ei ole yksiselitteinen, mutta 70 prosentin rokotekattavuutta pidetään sellaisena, joka hillitsisi taudin leviämisen. Tämä tarkoittaa kahden rokoteannoksen saamista. Meillä on siis vielä matkaa laumasuojaan”, kertoi Tuominen.
Koronavirusinfektion jälkioireista kärsiviä on paljon
Moni kärsii koronavirusinfektion jälkioireista. Terveydentila palaa hitaammin ennalleen kuin influenssan jälkeen.
“Kolmen kuukauden kuluttua infektion sairastamisesta 71 prosentilla on todettu keuhkokuvalöydöksiä ja neljänneksellä keuhkotoiminnan muutoksia. Löydökset ovat pääosin lieviä ja palautuvia. Sairaalapotilailla viidenneksellä on todettu neurologisia oireita”, kertoi osastonylilääkäri Mari Kanerva.
Osa koronavirusinfektion sairastaneista saa yli kolme kuukautta kestäviä pitkittyneitä yleisoireita. 35–65 prosentilla on uupumusta. Muita yleisoireita ovat aivosumu, alentunut keskittymiskyky, huimaus, hengenahdistus, yskä, painon tai kivun tunne rinnalla ja kohonnut syke.
“Posttraumaattista stressiä esiintyy joka kolmannella. Lisäksi potilas voi kokea masennusta ja unettomuutta. Oirekuva sopii muun muassa autonomisen hermoston toimintahäiriöön”, kertoi Kanerva.
Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista ei vielä tiedetä, ovatko jälkioireet erilaisia vakavan sairauden ja kotona sairastetun lievän taudin jälkeen. Lisäksi ei ole tiedossa, mikä on oireiden syntymekanismi, miten kauan oireet kestävät ja miten oireita olisi parasta hoitaa.
Poliklinikan toiminta aloitetaan vaiheittain
HUS on perustanut koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan, jonka toiminta käynnistyy vähitellen kesän aikana. Ensimmäisessä vaiheessa poliklinikka vastaanottaa lähetteitä HUSin alueen erikoissairaanhoidosta. Lähetekriteereiden tarkentuessa potilaita otetaan myös avohoidosta.
“Kriteereitä ovat muun muassa sairastettu tauti ja yli kolme kuukautta jatkuneet oireet. Potilaalla voi olla myös usean elimen oireita tai muuten vaikea oirekuva”, kertoi ylilääkäri Helena Liira.
Ennen ensikäyntiä potilaista kerätään tietoja esitietolomakkeella. Ensikäynnillä tehdään lääkärin tutkimus, suunnitelma diagnostisista tutkimuksista ja erikoislääkärikonsultaatioista sekä hoitosuunnitelma.
“Poliklinikan hoitomuotoja ovat muun muassa oireita lievittävä lääkitys, fysioterapeutin ja toimintaterapeutin tuki ja toimintakyvyn kartoitus, psykologin tukikäynnit ja erilaiset omahoito-ohjelmat", kertoi Liira.
Poliklinikka kutsuu potilaat kohorttitutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden oirekuvaa ja vaikutuksia. Poliklinikka tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Potilailta kysytään myös suostumusta Biopankin näytteisiin, jotka mahdollistavat myöhemmät sairauden syyhyn liittyvät selvitykset.