Kolumni: Koronakevät 2020 - Oppitunti moottorin korjaamisesta lennon aikana

Kevät 2020 on ollut meille hyvin poikkeuksellinen monella tapaa. Olemme olleet tilanteessa, jossa ensimmäistä kertaa sodanjälkeisen Suomen historiassa on jouduttu ottamaan käyttöön valmiuslain toimivaltuuksia. Valmiuslain uhkakuvista pandemia on se, joka testaa erityisen paljon terveydenhuolto-organisaatioiden varautumisen tasoa ja toimintakykyä. 

HUSille koronaepidemia on ollut äärimmäinen varautumisen ja valmiuden testi. Pandemiasuunnitelmista, harjoituksista ja muista varautumistoimenpiteistä huolimatta tilanne on aiheuttanut suuren määrän oppimisen paikkoja ja nostanut esiin asioita, joihin ei oltu varauduttu. 

Koronavirus poikkeaa suunnitteluskenaarioistamme monella tapaa. Olemme joutuneet korjaamaan suunnitelmiamme, ohjeitamme ja toimintamallejamme matkan varrella, kun olemme oppineet uuttaa itse viruksesta sekä potilaiden hoidosta. Joku onkin verrannut tilannetta siihen, että koronavirusepidemiassa olemme ”korjanneet lentokoneen moottoria lennon aikana”. Vertaus on mielestäni hyvin osuva. HUSin toimintojen muuntamisessa koronamoodiin koko organisaatio on osoittanut korkeaa ammatillista osaamista ja sitoutumista, jonka merkitystä ei voi riittävästi painottaa. Ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa paraskin suunnitelma on arvoton. 

Tämänhetkinen tilanne on meille kaikille henkisesti haastava. Takana ovat monella tapaa poikkeukselliset ja kuormittavat kuukaudet. Olemme toistaiseksi kyenneet hoitamaan tehtävämme hyvin. Olemme saaneet kiitosta toiminnastamme aina valtionjohtoa myöten. Vaikka joillain muilla toimialoilla huoahdetaan jo helpotuksesta, ei epidemiatilanne ole meidän osaltamme valitettavasti vielä ohi. Se tuntuu hämmentävältä, sillä suurin osa meistä huslaisista ei ole kokenut julkisuudesta tuttua etäarkea. Potilaat on hoidettu kuten ennekin. 

THL:n julkaisemien kansallisten epidemiaennusteiden mukaan tulee varautua epidemian mahdolliseen toiseen aaltoon. Samalla kun hoidamme nykytilannetta tässä ”uudessa normaalissa”, tulee meidän samalla ottaa kaikki oppi tähän mennessä koetusta ja käyttää se hyväksemme varautuessamme epidemian tuleviin vaiheisiin. Meidän täytyy säilyttää ote tästä ”pirulaisesta”, joksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö koronavirusta osuvasti kuvasi.  

Suojatarvikkeiden riittävyys on tässä tilanteessa osoittautunut kansallisen varautumisemme heikoksi lenkiksi. Tulevina kuukausina on varmistettava, että saamme hankituksi riittävästi suojamateriaalia ja suojainten kotimainen tuotanto käynnistyy. Myös käytettyjen hengityssuojainten ja suojatakkien puhdistamista on kokeiltu yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Tulokset ovat rohkaisevia. 

Jos materiaalinen varautuminen on osoittautunut heikoimmaksi lenkiksi, niin ihminen on osoittautunut sen ketjun vahvimmaksi. Siksi myös ”henkisestä huoltovarmuudesta” pitää huolehtia. Kaiken varautumisen, epävarmuuden ja suuren työmäärän keskellä on tärkeää, että saamme kesäkaudella levätyksi ja ladatuksi voimia yhdessä läheistemme kanssa. Vaikka lomien jaksotuksiin voi tulla tänä kesänä rajoituksia, yritetään silti levätä parhaamme mukaan. Lämmin kiitos kaikille tähänastisesta hyvästä työstä ja varmistetaan, että olemme sekä yksilöinä että HUSina valmiita ensi syksyn haasteisiin. Mitä ikinä ne sitten ovatkaan.

Aaro Toivonen
turvallisuus- ja valmiusjohtaja

Husari 3/2020