Kohtaaminen ja yhdenvertaisuus läsnä joka päivä
Asiasanat:HUS palkitsee vuosittain huippuesimiehiä ja -yksiköitä. Palveluesimies Katja Konate ja osastonhoitaja Virpi Lehtikangas palkittiin vuoden 2020 huippuesimiehinä ja heidän yksikkönsä valittiin myös huippuyksiköiksi. Molempien työssä henkilöstön kohtaaminen ja yhdenvertainen kohtelu ovat arkipäivää.
Hyvä yhteishenki ja luottamus työkavereihin ovat huippuyksikön vahvuuksia. Kuvassa etualalla Hamiyet Klingstén ja Virpi Lehtikangas. Taka-alalla sairaanhoitajat Sirkku Koponen ja Katja Merikoski.
Virpi Lehtikangas kiinnostui esimiestyöstä Naistenklinikan leikkaus- ja anestesiaosastolla ennen kaikkea sen tuomien haasteiden vuoksi.
”Kun aloitin elokuussa 2016, ajankohta oli uuden esimiehen näkökulmasta haasteellinen, sillä Naistenklinikan leikkaus- ja anestesiaosaston peruskorjaus oli vielä kesken ja olimme väistössä Kätilöopiston sairaalassa. Naistenklinikan uusiin tiloihin muutimme keväällä 2017, leikkausosastojen henkilökunta yhdistettiin ja lopulta Kätilöopiston sairaala suljettiin kokonaan. Prosessi oli henkilökunnalle raskas ja saman vuoden työolobarometri kertoi tästä karun totuuden”, Lehtikangas kertoo.
Alusta alkaen Lehtikangas on pitänyt tärkeänä, että hän tuntee kaikki alaisensa. Tehtävä ei ole helppo, sillä Lehtikankaan tiimi on suuri, noin 100 henkilöä.
”Pyrin aina muistamaan jokaisesta ihmisestä jonkin henkilökohtaisen asian. Silloin voi käytävällä kysyä esimerkiksi viime vuonna hankitusta koiranpennusta tai lapsen kuulumisia. Se on huomionosoitus toista kohtaan ja tekee johtamisesta helpompaa”, Lehtikangas sanoo.
Rehellisyys ja tasapuolisuus ovat Lehtikankaalle tärkeitä. Asioista on pystyttävä puhumaan sellaisina kuin ne ovat.
”Vaikka sanotaan, että luottamus rakentuu pikkuhiljaa, niin olen sitä mieltä, että luottamus pitää lunastaa heti, kun aloittaa esimiestehtävissä. Minä luotan henkilöstööni ja he luottavat minuun.”
Lehtikankaan tiimissä työskentelevät sairaanhoitajat Katja Merikoski ja Hamiyet Klingstén allekirjoittavat tämän. He kuvailevat Lehtikangasta tasapuoliseksi, reiluksi ja helposti lähestyttäväksi, jolle voi puhua mistä vain, myös henkilökohtaisista tai ikävistäkin asioista.
Kaikilla mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi
Lehtikangas kertoo aistivansa koko ajan henkilöstöstä, mihin suuntaan ollaan menossa. Vaatii ihmistuntemusta huomata, jos kaikki ei ole hyvin. Kun Lehtikangas huomaa ongelmia, hän tarttuu niihin heti.
”Minun tehtäväni on kuunnella ja viedä pieniäkin asioita eteenpäin. Kaikille pitää antaa mahdollisuus tulla kuulluksi. Oveni on aina auki.”
Työ leikkaus- ja anestesiaosastolla on ajoittain raskasta, mutta hyvä yhteishenki ja tiimityö helpottavat. Toisen ammattitaitoon voi luottaa, mikä luo turvallisen työilmapiirin.
”Kaverilta voi aina kysyä eikä kukaan jää yksin. Kaikki auttavat oman osaamisensa mukaan”, Merikoski vakuuttaa.
Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ihminen kokee voivansa vaikuttaa työhönsä. Naistenklinikan leikkaus- ja anestesiaosastolla henkilökunta pääsee aina mukaan kehittämään ja vaikuttamaan.
”Työn pitää olla paikka, jossa voi kartuttaa omaa osaamistaan ja edetä ammatillisesti”, Lehtikangas sanoo.
”Virpi tuntee meidät ja tietää, mitä kukakin osaa. Hän osaa myös hyödyntää erilaista osaamista. Erilaisuuden hyväksyminen on tärkeä asia. Meillä jokainen saa olla oma itsensä”, Klingstén sanoo.
”Johdan siten kuin haluaisin itseäni johdettavan”
Katja Konate on työskennellyt palveluesimiehenä Uuden lastensairaalan laitoshuollossa monipalvelualue 4:llä noin kahdeksan vuotta ja HUSissa yli 20 vuotta.
”Sanotaan, että esimiestyö on yksinäistä, mutta minusta se ei ole sitä. Parasta on nimenomaan työn tekeminen muiden ihmisten kanssa ja työntekijöiltä saamani kiitos. Pyrin antamaan kiitosta paljon myös itse. Mottoni on johtaa siten kuin haluaisin itseäni johdettavan”, Konate sanoo.
Työhyvinvointi ja yhdenvertaisuus ovat Konatelle erityisen tärkeitä, ja hän pyrkii aina huomioimaan työntekijöiden toiveet esimerkiksi työvuorosuunnittelussa. Tiimin kesken on luotu selkeät pelisäännöt, esimerkiksi lomien pitämiseen, jolloin kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti.
Kahdesta tiimistä yksi
Tavallisesti HUS Asvian laitoshuollon esimiehillä on oma alueensa, josta jokainen vastaa yksin. Katja Konate ja toinen monipalvelualue 4:n palveluesimies Nina Valkonen ovat kuitenkin yhdistäneet tiiminsä yhdeksi isoksi tiimiksi, jolla on kaksi esimiestä, ja jossa kaikilla on samat säännöt ja ohjeet. Konaten tiimissä on 52 henkilöä ja Valkosen tiimissä suunnilleen saman verran.
”Aloitimme yhteistyön nelisen vuotta sitten ja se on tuottanut hedelmää. Työ on helpottunut, kun pidämme kokouksia vuorotellen, molemmat tietävät aina, mitä tapahtuu ja viestintä on kaikille yhdenmukaista. Myös asiakas tietää, että saa kaikilta tasalaatuisen palvelun”, Konate kertoo.
Tiimiytetty esimiestyö on lisännyt työhyvinvointia, kun kaikki ovat huomanneet, että malli toimii. Konate ja Valkonen ovat johtajina mielestään valmentavassa roolissa ja vertaavat johtamista jalkapallojoukkueen valmentamiseen kohti parasta mahdollista suoritusta.
Tuntuman käytännön työhön Konate säilyttää gemba-kävelyjen avulla. Gemba-kävely on yksi lean-menetelmistä, jossa työntekoa havainnoidaan paikan päällä ja kuunnellaan työntekijöitä. Kävelyjen aikana Konate keskustelee laitoshuoltajien kanssa työ- ja henkilökohtaisista asioista, antaa ja saa palautetta tai voi perehdyttää johonkin asiaan.
”Gemba-kävelyillä nousee esiin asioita, joita en muuten saisi tietooni. Kävelyjen aikana on helpompi keskustella esimiehen kanssa.”
Uuden lastensairaalan laitoshuolto on haluttu työpaikka eikä hyvistä työntekijöistä ole ollut pulaa. Myös Konatelle nimenomaan Uusi lastensairaala on mieluinen työpaikka, sillä hän on aina halunnut työskennellä lasten hyväksi.
Teksti: Suvi Huttunen
Kuvat: Mikko Hinkkanen
Husari 2/2021