Siirry pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 1.11.2022 11.46

Kodeissa ja sairaalassa tehty tutkimus osoittaa: ilmahygieniasta huolehtiminen kannattaa koronatartuntojen ehkäisemiseksi

Asiasanat:
  • Pää- ja kaulakeskus
  • koronavirus
  • korva-, nenä- ja kurkkutaudit

HUSin, Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Työterveyslaitoksen monitieteellisissä tutkimuksissa on selvitetty SARS-CoV-2 koronaviruksen esiintymistä koti- ja sairaalaympäristössä.

Koronaviruksia

Tutkimuksessa tutkittiin yli 500 ilma- ja pintanäytettä koronapotilaiden ympäristöstä sairaalan koronaosastolla ja kahdeksan sairastuneen kodeissa heinäkuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Kodeissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin perheissä tapahtuneet jatkotartunnat ja käytetyt suojakeinot. Perheissä, joissa ei käytetty maskeja tai hengityssuojaimia tai joissa keskityttiin vain pintojen siivoamiseen, löytyi jatkotartuntoja.

”Sen sijaan jatkotartunnat pystyttiin välttämään perheissä, joissa noudatettiin lisäksi ilmahygienian toimenpiteitä kuten asunnon tuuletusta, hengityssuojaimien ja kasvomaskien käyttöä ja sairastuneen eristäytymistä omaan huoneeseen, vaikka positiivisia näytteitä kerättiin sekä pinnoilta että ilmasta”, kertoo foniatriaan ja korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuva tutkijalääkäri Lotta Oksanen.

“Tämä tulos tukee ilmahygienian merkitystä ja kannustaa sen hyödyntämiseen tartuntojen leviämisen hallinnassa niin sairaaloissa, hoitolaitoksissa kuin kodeissa. Hyvällä ilmahygienialla voidaan vähentää altistumista ilman mukana kulkeutuville patogeeneille, millä taas voidaan vähentää jatkotartuntojen riskiä”, Oksanen kertoo.

Sekä sairaala- että kotiympäristön ilma- ja pintanäytteistä löytyi koronaviruksen RNA:ta. “Ilmalöydökset painottuivat pieniin, ilmavirran mukana kulkeutuviin partikkeleihin, jotka voidaan hengittää. Meistä jokainen tuottaa partikkeleita, kun hengitämme, puhumme, yskimme ja laulamme. Kun sairastamme hengitysteissä esiintyvää infektiota, infektion aiheuttavia patogeenejä kulkeutuu tilaan hengitysilman mukana”, Oksanen kuvailee.

Ilman ja pintojen positiivisten näytteiden osuudet olivat samankaltaiset molemmissa ympäristöissä. Positiiviset näytteet kerättiin tilanteissa, joissa ei ollut tehty terveydenhuollon aerosolia tuottavia toimenpiteitä. WC-kontaminaatiota havaittiin tilanteissa, joissa potilaalla esiintyi maha-suolikanavan oireita. Positiivisia näytteitä havaittiin myös tilanteissa, joissa potilailla ei ollut hengitystieoireita. Potilaan heikentynyt hapensaanti kuitenkin lisäsi todennäköisyyttä positiivisille näytteille, mikä saattaa liittyä lisääntyneeseen hengitystiheyteen ja raskaampaan hengitykseen.

“Tutkimuksen positiiviset laskeumanäytteet tukevat ajatusta, että ainakin osa pintakontaminaatiosta syntyy aerosolipartikkelien laskeutuessa pinnoille. Onkin tärkeää ymmärtää, että tartuntareitit ovat yhteydessä toisiinsa.” Oksanen kertoo.

Linkki tutkimukseen

Feedback

Löysitkö etsimäsi?