Siirry pääsisältöön

Ammattilaiselle

Artikkeli Julkaistu 1.10.2020 11.23

Kipsimestari Antti palveluksessanne!

Asiasanat:
  • henkilöstö
  • työntekijätarinat

HUS työllistää tuhansia lääkäreitä, hoitajia ja muuta henkilökuntaa. Antti Haataja on yksi HUSin sairaanhoitajista. Kipsimestarinakin tunnettu Haataja on tuttu näky Peijaksen akuutin päivystyspisteen murtumavastaanotolla. Rauhallisen, positiivisen ja ammattitaitoisen sairaanhoitajan käsissä syntyvät monenlaiset kipsit ja teippaukset.

Kipsihoitaja Antti kertoo urastaan HUSissa.

Antti Haataja valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 2003, ja hän myös suoritti perioperatiiviset hoitotyön syventävät ammattiopinnot. Aluksi Haataja aloitti työuransa tapaturma-asemalla, jonka seurauksena hän huomasi jääneensä koukkuun akuuttityöhön.

Työura kulkeutui Meilahden kautta Saudi-Arabiaan ja takaisin Meilahteen, kunnes elämäntilanne johdatti Peijakseen. Vuonna 2007 Haataja tutustui ensimmäistä kertaa kipsimateriaaliin, jonka koki olevan kiva lisä työhönsä. Kipsaamisesta syntyi lopulta uudenlainen ura.

"Nälkä kasvaa syödessä. Muutaman vuoden jälkeen halusin syventää osaamistani, jolloin kipsaaminen tuntui olevan oikea vaihtoehto. Sitä ennen tein kaikkea vuorovastaavasta rivihoitajan hommiin", Haataja muistelee.

Haataja tapasi myös silloisen kipsimestarin, joka houkutteli opiskelemaan syvemmin kipsausta. Kohtaamisen vuoksi Haataja päätyi opiskelemaan kipsausta Kuopioon.

"Huomasin lopulta, että juuri tätä erikoisalaa haluan opiskella työn ohessa. Aluksi aloitin Hoivamestarina Pohjola Sairaalassa, kunnes Peijaksessa avautui murtumavastaanoton vastuuhoitajan paikka. Sillä tiellä ollaan", Haataja kertaa työuraansa.

Työssään kipsimestari nauttii siitä, kun voi ja pystyy auttamaan sekä parantamaan potilaita. Parhaaksi asiaksi Haataja kuvailee sen, että näkee työnsä tuloksen niin hyvässä kuin pahassa. Se myös antaa motivaatiota opetella ja ylläpitää taitoja.

Työtä myös vapaa-ajalla

Lapsena Haataja halusi lääkäriksi, mutta myöhemmin hän totesi, ettei se ehkä olekaan unelmien ammatti. Armeijan jälkeen Haataja haki opiskelemaan sairaanhoitajaksi, ja pääsi kouluun sisään. Pian opiskeluiden alettua Haataja ymmärsi löytäneensä oman alansa.

Haataja nauttii työstään paljon, jopa niin paljon, että se on osa myös vapaa-aikaa. Kipsimestari kertoo työmotivaation pysyvän hyvänä, kun hän harrastaa työhön liittyvää ajatustoimintaa myös vapaa-ajalla.

"Saan virtaa itse työn tekemisestä sekä muiden ohjaamisesta ja opettamisesta. Tasapainoa elämään tuo myös lasten harrastukset sekä vapaa-ajat perheen kesken", Haataja sanoo hymyillen.

Sivutoiminen yrittäjä ja kipsimestari on mukana myös Suomen Ensihoitoalanliiton ja Finn ’Em ry:n hallituksessa, joista hän kokee saavansa lisää virtaa. Työssä jaksaminen ja viihtyminen ovat monella alalla puheenaiheena. Niin myös hoitoalalla. Haataja kokee löytäneensä sopivan tasapainon työn ja muun elämän välille.

"Työssä minua auttavat jaksamaan työkaverit, työyhteisö ja oma perhe. Hyvin yksinkertaisesti sanottuna elämän perusasiat", Haataja miettii.
  
"Loman jälkeen on kiva palata töihin ja töiden jälkeen on kiva mennä lomalle", hän lisää nauraen.

Positiivinen elämänasenne

Haatajan työkuvaan kuuluu usein murtamavastaanoton pitäminen. Hänen työnkuvaansa sisältyy myös kipsaamisen opettamista kollegoille.

Haataja sanookin, että hoitajana murtumavastaanotolla pääset toteuttamaan monipuolista ja mielenkiintoista työnkuvaa. Hän kuvailee, että koordinoit vastaanoton toimintaa, toteutat toimenpiteitä ja toimit lääkärin kanssa työparina.

"Hyvä kipsihoitaja on kekseliäs, avoin ja rohkea. Tämä vaatii jonkin verran kädentaitoja. Ihmistuntemus on myös hyvästä", Haataja pohtii.

Haatajaa voisi kuvailla yhdellä sanalla – positiivinen. Positiivinen elämänasenne kantautuu myös hänen työhönsä. Potilaat kohdataan yksilöinä ja kollegoita autetaan sekä kannustetaan.

Haataja myös toteaa, että työssään hän haluaa koko ajan oppia lisää. Kipsimestarin mukaan oma aktiivisuus on paras tapa pitää ammattitaitoa yllä.

"Omaa ammattitaitoa pidetään yllä päivittäin. Hyväksi ohjeeksi sanoisin, että jaetaan tietoa, kysytään ja verkostoidutaan sekä tehdään yhteistyötä muiden kanssa", Haataja painottaa.

Kipsihoitajan tärkeimmät työvälineet ovat sakset, levittimet, murtajat ja sahat. Saksiakin on hyvä olla kolmea eri kokoa, koska se helpottaa työn tekemistä.
Haataja muistuttaa, että kipsihoitajan pitää olla työssään luova. Kipsihoitajan työkalupakki on monipuolinen, jotta myös esteistä selvitään.

"Kyllähän kipsin poistossa ihan vettäkin tulee käytettyä, koska kalkkikipsi materiaali sitä joskus vaatii", Haataja nauraa.

Tulevaisuudessa Haataja toivoo opettavansa yhä enemmän uusia kipsihoitajia. Hän myös näkee itsensä tekemässä tutkimus- ja kehittämistyötä. Nyt Haataja keskittyy vielä tekemään kipsauksia, kunnes on aika jälleen kehittyä lisää.

Teksti: Heidi Hautamäki

Tule tekemään hyvää työtä HUS Helsingin yliopistolliseen sairaalaan!
#Huslainen #vårtHUS

Palaute

Löysitkö etsimäsi?

Kiitos palautteesta!

Kiitos palautteestasi!

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.