Kenelläkään ei ole kristallipalloa tulevaan

Lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalolla on pitkä kokemus lääkinnällisestä valmiusjohtamisesta. Hän on ollut mukana lähes jokaisessa Suomessa viime vuosikymmeninä tapahtuneessa suuronnettomuudessa Estonian ja Myyrmannin onnettomuuksista aina kouluampumisiin ja Raaseporin junaonnettomuuteen. Koronavirusepidemia poikkeaa suuronnettomuudesta siinä, että potilaiden tuloon ja hoidon järjestämiseen on ollut hetki aikaa varautua. 

”Koronavirusepidemiassa on vähän samaa kuin aikoinaan Aasian tsunamissa. Puhutaan viivästyneestä suuronnettomuudesta, normaalitoiminnan häiriötilasta ja kriisinhoidosta. Koronavirusepidemiassa selvää loppua kriisille ei ole vielä määritetty”, Hirvensalo sanoo.

Epidemia ei ole uusi ilmiö. Lintuinfluenssan aikana tehohoidon kapasiteettia jouduttiin ensimmäisen kerran laajentamaan käytännössä. Koronavirusepidemiassa tehohoidon osaaminen ja sen kapasiteetti ovat nousseet keskiöön. Tehohoito on ollut HUSissa huippuluokkaa, mutta sen kapasiteettia ei ole suunniteltu satojen potilaiden yhtäaikaista hoitoa varten.

Epidemialle on tyypillistä, että ensin valmistaudutaan potilaiden tuloon, vähitellen epidemia alkaa kehittyä ja nousee ehkä huippuunsa. Haastavaa on luoda hoitokapasiteetti tätä varten. Tärkeässä osassa on myös epidemiologinen taudin rajaaminen, jolla potilasmääriä voidaan hillitä. Toukokuussa haastattelua tehtäessä oltiin koronaepidemian osalta tasausvaiheessa, jossa varaudutaan seuraavaan mahdolliseen tartuntahuippuun. Torjuntatoimet ovat onnistuneet laskemaan tartuntojen määrää.

”Joudumme miettimään ennusteiden perusteella, mikä on todennäköistä, ja miten paljon uhrataan ja varaudutaan, jotta saavutetaan kyvykkyys toimia riittävän nopeasti.”

Hirvensalon mielestä HUSissa oli varauduttu riittävän hyvin koronavirusepidemian ensimmäiseen aaltoon. Varusteiden riittävyyskin on voitu kohtuudella turvata. Leikkaustoimintaa pystyttiin jatkamaan viime metreille saakka, ja henkilöstön uudelleenkoulutukset aloitettiin oikealla hetkellä. Nyt toimintaa on vähitellen palautettu normaaliksi. Saatujen kokemuksien perusteella toiminta on aiempaa helpompi ajaa alas uudelleen, kun toinen aalto iskee. 

”Vaikeus tulee siitä, että kenelläkään ei ole kristallipallon näkymää siihen, mitä tapahtuu tulevien kuukausien aikana. Varautumisen voidaan katsoa onnistuneen, jos nopeitakin korjausliikkeitä voidaan tehdä siten, että tarvittava hoito toteutuu.” Hirvensalo sanoo.

Epidemian nopeus yllätti

Vaikka koronaviruksesta tiedettiin jo vuoden 2019 lopulla, epidemian tulo Eurooppaan yllätti nopeudellaan useimmat. Tautitapausten nopea nousu Pohjois-Italiassa ei aiheuttanut alussa toiminnallisia muutoksia ympäröivissä maissa. Jotain epidemian nopeudesta kertoo se, että Hirvensalo oli vielä hiihtolomaviikolla Itävallassa laskettelemassa eikä epidemiasta ollut silloin vielä juurikaan tietoa, Kiinan ja Italian uutisia lukuun ottamatta. Neljä päivää Hirvensalon kotiinpaluun jälkeen HUSissa oli ensimmäinen valmiusjohdon kokous epidemiaan varautumisesta.

Viime kuukaudet Hirvensalon aika on kulunut lähes täysin koronavirusepidemian valmiusjohtamisessa. Muutama päivystys välissä ovat olleet mukavaa vaihtelua. Hirvensalo toteaa, että koronavirusepidemian aikana valmiusjohtamista on helpottanut se, että ratkaisuja on voitu tehdä nopeasti ja vähällä byrokratialla. Epidemian hoitoa on helpottanut myös se, että muiden terveydenhuollon palvelujen tarve on vähentynyt, kun yhteiskunta on rauhoittunut ja onnettomuuksia sattuu vähemmän. Myös influenssatartuntoja on ollut tavallista vähemmän. 

”Toisaalta meillä on nyt huoli siitä, että ihmiset eivät tule vastaanotolle näyttämään edes merkittäviä oireita ja moni vakava sairaus tulee viivästyneesti tietoon. Päivystykseen ja lääkäriin pitäisi uskaltaa edelleen tulla.”

Hyvä valmiussuunnitelma antaa pelivaraa

”Tärkeintä onnistumisen kannalta on ollut henkilöstön sitoutuminen työhön yhteisen haasteen edessä. Lisäkoulutus ja siirtyminen raskaan varustuksen kanssa poikkeaviin olosuhteisiin ja työvuoroihin on varmasti ollut hankalaa näin nopealla aikataulla. Henkilöstöä on jouduttu siirtämään HUSin sairaaloiden välillä. On ollut hienoa nähdä se tarmo, joka henkilöstöstä on huokunut”, kiittelee Hirvensalo.

Valmiusjohtamisessa on oleellista seurata tilannetta jatkuvasti ja reagoida tarvittaessa nopeasti. Hirvensalo kehuu, että HUSissa on ymmärretty hyvin valmiussuunnittelun tärkeys ja sitä varten on oma ryhmänsä. Valmiussuunnitelmaa päivitetään erilaisten skenaarioiden varalle jatkuvasti ja valmiusjohtamista voidaan soveltaa välittömästi tilanteen niin vaatiessa.

”Kaikissa yliopistosairaaloissa pitäisi olla tällainen toimintamalli, jolloin koko maa pystyisi toimimaan nopeasti samoilla pelisäännöillä. Uskon, että koronaepidemia opettaa meille, että tämä on tärkeä asia toteuttaa jatkossa. Valmisjärjestelmä antaa pelivaran, jonka avulla voidaan reagoida nopeasti yllättäviinkin muutoksiin.”

Eero Hirvensalo

- Työskentelee lääkintäpäällikkönä ja vastaavana ylilääkärinä HUSin valmiusyksikössä.
- Aloitti työt valmiusjohtamisen parissa heti valmistuttuaan 80-luvun lopulla Töölön sairaalassa.
- Lääkintäpäällikkö vastaa HUSin lääkinnällisen valmiussuunnitelman ajantasaisuudesta ja kehittää lääkinnällistä valmiusjärjestelmää.
- Lääkintäpäällikön tehtäviin kuuluu kriisitilanteiden operatiivinen johtaminen, toiminnan suunnittelu, tilannekuvan muodostaminen ja resurssien ohjaaminen sen pohjalta. Äkillisissä tilanteissa lääkintäpäällikkö ohjaa myös tiedotusta. 

Teksti: Suvi Huttunen
Kuva: Matti Snellman

Husari 3/2020